Sankarijohtajuus häiriötilanteessa : Tarkastelussa johtajien Twitter-tilit koronapandemian aikana

Abstract

Johtajuuden tutkimus sisältää erilaisia lähestymistapoja johtajuuteen, ja johtamisparadigmat ovat muuttuneet historian saatossa ja kehittyvät edelleen jatkuvasti. Vaikka käsitykset johtajuudesta ovat modernisoituneet, johtajat halutaan yhä nähdä sankareina, ja toisinaan johtajat itse haluavat näyttäytyä organisaation vahvoina kärkihahmoina. Sankarijohtajuus ei ole yhtenäinen johtajuuden teoria, mutta sillä tarkoitetaan johtajakeskeistä johtajuutta tai kokoavasti perinteiseen johtajuuskäsitykseen nojaavia johtajuuden suuntauksia.

Tutkielmassa sankarijohtajuuteen suhtaudutaan neutraalisti tutkimalla sankarijohtajuutta häiriötilanteiden kontekstissa. Häiriötilanteet ovat uhkia tai tapahtumia, jotka vaarantavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Keväällä 2020 COVID-19-pandemia levisi maailmalta Suomeen. Vakavan terveysturvallisuutta koettelevan häiriötilanteen ohella pandemia on koetellut suomalaista yhteiskuntaa yli sektorirajojen, ja pandemian pitkäkestoisuus ja arvaamattomuus ovat aiheuttaneet haasteita johtajuudelle.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka sankarijohtajuus näkyy koronapandemian johtajuudessa tarkastelemalla suomalaisten poliittisten johtajien ja virkamiesjohtajien tviittejä pandemian ensimmäisten vuosien ajalta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä sankarijohtajuudesta ja sen soveltuvuudesta häiriötilanteiden yhteyteen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sankarijohtajamyytti. Tieteenfilosofisena taustaoletuksena on sosiaalinen konstruktionismi, jossa huomio kiinnitetään puhuttuun kieleen, ja todellisuuden nähdään rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin Twitteristä 33 poliittisen johtajan ja virkamiesjohtajan Twitter-tililtä 1.3.2020–28.2.2022 väliseltä ajalta. Valitut Twitter-tilit pidettiin anonyymeinä yksityisyyden suojan vuoksi. Tutkielmaan sisällytettiin 3562 tviittiä, ja tutkielman aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Twitterin käyttö hallintotieteellisessä tutkimuksessa ei ole vielä kovin yleistä, mutta sosiaalisen median hyödyntäminen aineiston keruussa on kuitenkin lisääntynyt tieteenalan sisällä myös Suomessa.

Sankarijohtajuus näkyi johtajien tviiteissä koronapandemian aikana rationaalisuuden korostamisena, pyrkimyksenä vaikuttaa toisiin, vahvana sitoutuneisuutena sekä riskienottokykynä. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli kuitenkin kaventaa yksittäisen johtajan mahdollisuuksia toimia autoritäärisesti eikä päätöksentekoa ole tarkoitus keskittää yksittäiselle henkilölle häiriötilanteessa. Sankarijohtajuus voi soveltua häiriötilanteiden johtajuuteen, mutta häiriötilanteiden kompleksinen luonne ja organisaatioiden sosiaalinen ulottuvuus tulee huomioida.