Julkisen sektorin johtamissuuntaukset: Tulos-, laatu- ja osaamisen johtamisen käsitteellinen vertailuanalyysi

Abstract

Julkisen sektorin johtamista on Suomessa uudistettu johdonmukaisesti 1980-luvulta alkaen aina 2000-luvulle saakka. Tulosjohtamisen käyttöönotolla on parannettu julkisen hallinnon tuloksellisuutta ja laatujohtamisen opit ovat olleet tarpeen julkisten palvelujen laadun kohentamisessa. Tulos- ja laatujohtamisen rinnalle tarvitaan tulevaisuudessa osaamisen jatkumiseksi myös uudenlaista otetta johtamiseen. Tietoyhteiskuntakehitys ja tuleva työväestön ikärakenteen muutos vaativat julkisen sektorin johtamiselta uusia toimenpiteitä osaamisen jatkumisen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Tutkimuksen kohteena ovat julkisen sektorin johtamissuuntaukset, erityisesti tulos-, laatu- ja osaamisen johtaminen. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin tulos-, laatu- ja osaamisen johtamisen keskeisimmät erot sekä yhtäläisyydet. Lisäksi tutkimuksella etsitään vastauksia siihen, mitkä seikat erottuvat tämän hetken julkishallinnon johtamisessa ja mitkä ovat johtamisen tulevaisuuden suuntaviivat.

Tutkimuksessa on käytetty vertailevaa tutkimusotetta ja aihetta tarkastellaan käsitteellisestä näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu pääosin aiheeseen liittyvästä tieteellisestä kirjallisuudesta.

Tutkimuksesta voidaan päätellä, että tulos-, laatu- ja osaamisen johtamisen väliset keskeiset erot liittyvät niiden ideologiaan, tavoitteisiin, johtajan rooliin ja tehtäviin sekä johtamiskeinoihin. Johtamissuuntauksissa havaitut pääasialliset yhteiset piirteet ovat kilpailukykyisyyden, joustavuuden ja tehokkuuden tavoittelu sekä organisaation kehittymiseen ja menestymiseen tähtäävä toiminta. Tulos- ja laatujohtamista yhdistävät lisäksi palvelujen laadun ja tuloksellisuuden mittaamiseen liittyvät ongelmat sekä markkinaohjautuvuuden ja poliittisen ohjauksen välinen ristiriitaisuus. Tulos- ja laatujohtaminen ovat Suomessa vakiintuneita johtamisoppeja julkisella sektorilla, mutta osaamisen johtamisen elementit ovat alkaneet näkyä julkishallinnon johtamisessa aiempaa enemmän. Yksin osaamisen johtamisen keinoilla ei voida vastata julkishallinnolle asetettuihin vaatimuksiin vaan johtaminen vaatii kokonaisvaltaista kaikkien osa-alueiden huomioimista.

Julkishallinnon johtaminen vaatii jatkuvaa muutoksen hallintaa ja kykyä tulla toimeen nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Julkisella sektorilla ei voida soveltaa vain yhden johtamisteorian oppeja vaan perustellumpaa on tavoitella jonkinlaista johtamisteorioiden harmoniaa, joka tukee kustannustietoista ajattelua, palvelujen hyvää laatua sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työelämässä pidempään jaksamista. Johtamista kehitettäessä esimiestyön merkitys korostuu ja johtaminen on muuttumassa aiempaa ammattimaisemmaksi. Julkisella sektorilla henkilöstöjohtamisen kehittämistä painotetaan nyt aiempaa enemmän, tavoitteena turvata julkisen sektorin kilpailukykyisyys työnantajana sekä osaamisen varmistaminen tulevaisuudessa.