Resident and Stakeholder Participation in the Strategy Process of a Wellbeing Services County: A Strategy as Practice Perspective: A case study of the Wellbeing Services County of Ostrobothnia

Abstract

The purpose of this study is to examine the participation of residents and external stakeholders in the strategy process of a wellbeing services county. Wellbeing services counties are a new public-sector actor in Finland, responsible for organizing social and healthcare services as well as rescue services. Consequently, their strategy work is subject to particular expectations regarding openness, inclusiveness, and democratic legitimacy. Previous research has, however, focused mainly on internal organizational actors, leaving the role of external stakeholders and residents in the strategy process less explored.

The study was conducted as a case study in the Wellbeing Services County of Ostrobothnia, and the phenomenon was examined through the Strategy as Practice approach, which emphasizes strategy‑making from the perspective of practical actors, practices, and activities. The research is multi‑method in nature. The data consist of interviews with the management team as well as surveys targeted at residents and stakeholders. The interview data were analyzed qualitatively using the Gioia methodology, while the survey data were examined through descriptive charts. Nevertheless, the analysis is primarily grounded in qualitative methods.

The findings show that the participation of residents and stakeholders in the strategy process is recognized as important, yet participation is realized mainly through one‑way engagement methods such as surveys and hearings. Several challenges are also associated with participation, including the abstract nature of strategy, shortcomings in communication, and perceptions of limited influence. The results highlight a tension between broad participation and the efficiency of strategy work, as well as the tendency for participation to remain at a consultative level. From a Strategy as Practice perspective, participation materializes through various practices that enable different actors to engage in strategy‑making with varying degrees of influence.

The study provides new insights into the inclusiveness of strategy processes in the public sector, particularly in the context of wellbeing services counties. The findings underscore the need to develop participation practices toward more interactive, continuous, and impactful forms, and to strengthen the comprehensibility and accessibility of strategy for different groups of actors.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella asukkaiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistumista hyvinvointialueen strategiaprosessiin. Hyvinvointialueet ovat Suomessa uusi julkisen sektorin toimija, joiden tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Näin ollen niiden strategiatyöhön kohdistuu erityisiä odotuksia avoimuuden, osallistavuuden ja demokraattisen legitimiteetin näkökulmasta. Aiempi tutkimus on kuitenkin keskittynyt pääasiassa organisaation sisäisiin toimijoihin, minkä vuoksi ulkoisten sidosryhmien ja asukkaiden rooli strategiaprosessissa on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Pohjanmaan hyvinvointialueella, ja ilmiötä tarkasteltiin Strategy as Practice -lähestymistavan kautta, joka korostaa strategian tekemistä käytännön toimijoiden, käytäntöjen ja toiminnan näkökulmasta. Tutkimus on luonteeltaan monimenetelmällinen. Aineisto koostuu johtoryhmän haastatteluista sekä asukas- ja sidosryhmäkyselyistä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisesti hyödyntäen Gioia-metodologiaa, kun taas kyselyaineistoa tarkasteltiin kaavioiden avulla. Analyysi nojaa kuitenkin laadullisiin menetelmiin.

Tulokset osoittavat, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistuminen strategiaprosessiin on tunnistettu tärkeäksi, mutta osallistuminen toteutuu pääasiassa yksisuuntaisina osallistamiskeinoina, kuten kyselyinä ja kuulemisina. Osallistumiseen liittyy myös useita haasteita, kuten strategian abstraktius, viestinnän puutteet sekä kokemus rajallisista vaikutusmahdollisuuksista. Tulokset tuovat esiin jännitteen laajan osallistamisen ja strategiatyön tehokkuuden välillä sekä sen, että osallistuminen jää usein konsultatiiviselle tasolle. Strategy as Practice -näkökulmasta tarkasteltuna osallistuminen konkretisoituu erilaisina käytäntöinä, joiden kautta eri toimijat osallistuvat strategian tekemiseen vaihtelevin mahdollisuuksin.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa julkisen sektorin strategiaprosessien osallistavuudesta erityisesti hyvinvointialueiden kontekstissa. Tulokset korostavat tarvetta kehittää osallistumisen käytäntöjä kohti vuorovaikutteisempia, jatkuvampia ja vaikuttavampia muotoja sekä vahvistaa strategian ymmärrettävyyttä ja saavutettavuutta eri toimijaryhmille.