Kansainvälisen kaupan rajoittamisen taloudelliset vaikutukset Yhdysvalloissa : Trumpin hallinnon terästullit ja yhdysvaltalaiset teräsindeksit

Yhdysvallat siirtyivät kohti protektionistisempaa talouspoliittista otetta Trumpin hallinnon aikana. Talousteorian mukaan suuri kansantalous voi kasvattaa nettohyvinvointiaan tuontitulleja nostamalla ja näin laskea kohdetuotteiden maailmanmarkkinahintoja. Teoria ja empiria tukevat kuitenkin vahvasti myös ajatusta siitä, että vapaammasta kaupasta saatavat hyödyt ylittävät siitä aiheutuvat haitat. Yhdysvallat ovat nostaneet tulleja myös ennen Trumpin hallintoa. Viimeisen sadan vuoden ajalta löytyy muutamia esimerkkejä Yhdysvaltojen asettamista tuontitulleista, joiden taloudellinen lopputulos on ollut Yhdysvaltojenkin kannalta negatiivinen. Tarkastelen tässä työssä Trumpin hallinnon asettamia tulleja ennen kaikkea yhdysvaltalaisten teräsindeksien näkökulmasta ja liitän tulokset maan koko kansantalouden kontekstiin. Trumpin hallinnon terästeollisuuteen kohdistuvien tuontitulliasetusten taloudelliset vaikutukset näyttäisivät kääntyvän positiivisiksi terästoimialaa tarkastellessa, mutta negatiivisiksi koko Yhdysvaltain taloutta tarkastellessa. Ydinkysymys on siis: Voiko Yhdysvaltojenkaan kaltainen suurtalous hyötyä jollain tasolla tuontitulleista nykytilanteessa, kun maailmantaloudesta löytyy useita voimakkaita toimijoita? Aiheesta relevantin tekee se, että Yhdysvaltojen kokemat hyödyt tai haitat ovat yleistettävissä myös muihin suurin kansantalouksiin. Mikäli Yhdysvallat eivät onnistu hyötymään tuontitulleista, silloin todennäköisesti muutkaan suuret taloudet eivät siinä onnistu.