Cultural Adaptation Challenges in Team Collaboration: A Study of International Employees in Finnish Workplaces

Abstract

This thesis investigates how cultural adaptation challenges influence teamwork and collaboration among international employees in Finnish workplaces. The ageing population and the increasing labor shortages in Finland have intensified reliance on international workers, but studies have shown that there has always been an issue of misalignment between the official workplace inclusion policies and the actual experiences of international employees. Even though there have been efforts at the policy level, like the Talent Boost Program, organizational and team-level integration issues are empirically understudied. This study fills that gap by focusing on the influence of cultural adaptation processes on daily collaboration by considering the opinions of the international employees themselves.

This study uses qualitative research design with an interpretivist paradigm. International employees of various national backgrounds who are employed in the recycling, logistics, printing, hospitality, and retail businesses (Finnish organizations) participated in ten semi-structured interviews. Data analysis was performed by the six-phase thematic analysis developed by Braun and Clarke's (2006). The theoretical framework combines four complementary theories: Berry's acculturation model, Kim's stress adaptation-growth theory, Ward's ABC model, and Sussman's cultural identity model, alongside organizational-level frameworks of cross-cultural communication competence and inclusive leadership.

An analysis resulted in six themes, namely, cultural adaptation processes, communication styles and challenges, teamwork and collaboration, inclusion and belonging, coping strategies and identity development, and organizational support. The findings indicate that the main mechanisms in which cultural adaptation challenges influence teamwork are language barriers, the Finnish norms of directness and silence, and the disjunction between the formal structural inclusion and the informal relational belonging. Most of the participants did not alter their base cultural identity but instead altered their professional behavior, which aligns Sussman's additive identity pattern. The organizational support was mostly restricted to task training and safety; thus, the international employees had to face cultural and social challenges on their own.

The findings of the research lead to four evidence-based recommendations to Finnish organizations such as systematic cultural orientation programs, language support at workplaces, articulation of workplace rights and inclusive leadership practices. The findings aid empirical and theoretical material that exists in the literature concerning cultural adaptation and multicultural teamwork within the Finnish workplace environment.

Tämä tutkielma tarkastelee, miten kulttuuriseen sopeutumiseen liittyvät haasteet vaikuttavat tiimityöhön ja yhteistyöhön kansainvälisten työntekijöiden keskuudessa suomalaisissa työpaikoissa. Väestön ikääntyminen ja kasvava työvoimapula Suomessa ovat lisänneet riippuvuutta kansainvälisistä työntekijöistä, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että virallisten työpaikkojen inkluusiopolitiikkojen ja kansainvälisten työntekijöiden todellisten kokemusten välillä on jatkuvasti esiintynyt epäsuhtaa. Vaikka poliittisella tasolla on tehty toimenpiteitä, kuten Talent Boost -ohjelma, organisaatio- ja tiimitason integraatioon liittyviä kysymyksiä on tutkittu empiirisesti vähän. Tämä tutkimus täyttää tämän aukon keskittymällä siihen, miten kulttuurisen sopeutumisen prosessit vaikuttavat päivittäiseen yhteistyöhön huomioimalla kansainvälisten työntekijöiden omat näkemykset.

Tämä tutkimus käyttää laadullista tutkimusasetelmaa tulkinnallisen tutkimusparadigman puitteissa. Eri kansallisuuksia edustavat kansainväliset työntekijät, jotka työskentelevät kierrätys-, logistiikka-, paino-, majoitus- ja vähittäiskaupan aloilla (suomalaisissa organisaatioissa), osallistuivat kymmeneen puolistrukturoituun haastatteluun. Aineiston analyysi toteutettiin Braun ja Clarken (2006) kehittämän kuusivaiheisen temaattisen analyysin avulla. Teoreettinen viitekehys yhdistää neljä toisiaan täydentävää teoriaa: Berry’n akkulturaatiomallin, Kim’in stressi–sopeutuminen–kasvu -teorian, Wardin ABC-mallin sekä Sussmanin kulttuurisen identiteetin mallin, yhdessä organisaatiotason viitekehysten kanssa, jotka koskevat kulttuurienvälistä viestintäosaamista ja inklusiivista johtamista.

Analyysi tuotti kuusi teemaa, nimittäin kulttuurisen sopeutumisen prosessit, viestintätyylit ja -haasteet, tiimityö ja yhteistyö, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, selviytymisstrategiat ja identiteetin kehitys sekä organisaation tuki. Tulokset osoittavat, että keskeiset mekanismit, joiden kautta kulttuuriseen sopeutumiseen liittyvät haasteet vaikuttavat tiimityöhön, ovat kielimuurit, suomalaiset suoruuden ja hiljaisuuden normit sekä kuilu virallisen rakenteellisen inkluusion ja epävirallisen relationaalisen yhteenkuuluvuuden välillä. Suurin osa osallistujista ei muuttanut perustavanlaatuista kulttuurista identiteettiään, vaan muutti ammatillista käyttäytymistään, mikä on linjassa Sussmanin additiivisen identiteettimallin kanssa. Organisaation tuki rajoittui pääasiassa työtehtäviin ja turvallisuuteen liittyvään perehdytykseen; näin ollen kansainväliset työntekijät joutuivat kohtaamaan kulttuuriset ja sosiaaliset haasteet pitkälti omatoimisesti.

Tutkimuksen tulokset johtavat neljään näyttöön perustuvaan suositukseen suomalaisille organisaatioille, kuten systemaattisten kulttuuriorientaatio-ohjelmien käyttöönotto, kielituen tarjoaminen työpaikoilla, työpaikan oikeuksien selkeä viestintä sekä inklusiivisen johtamisen käytäntöjen edistäminen. Tulokset täydentävät olemassa olevaa empiiristä ja teoreettista tutkimusta, joka käsittelee kulttuurista sopeutumista ja monikulttuurista tiimityötä suomalaisessa työelämässä.