Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ohjaus. Tutkimusesimerkkinä Länsi-Suomen Pohjanmaan ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien varhaiskasvatus.

Abstract

Varhaiskasvatus on tärkeä osa yhteiskunnan lasten ja perheiden peruspalveluita. Suomessa on viimeisien vuosikymmenien aikana tehty suuria valtakunnallisen ohjauksen muutoksia. Vuonna 1995 voimaan astunut kuntalaki siirsi palveluiden järjestämisen taloudellisen vastuun kunnille ja lähes samanaikainen laman myötä palveluiden laatu ja määrä heikkenivät. Tällä hetkellä valtakunnallinen tilanne näyttää toistavan itseään, uuden laman vaikutukset näkyvät ja käynnissä on myös suuria hallinnollisia reformeja, kuten kuntarakenteen muutos. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää valtakunnallisen ohjauksen merkitystä kunnallisen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan millaista varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ohjaus on ja mikä on sen merkitys varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja kehittämisessä sekä miten ohjaus vaikuttaa eritysvarhaiskasvatuksen toteuttamiseen.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä tarkastellaan hallinnon ohjauksen periaatteita. Valtakunnallisen ohjauksen muotoja ovat normiohjaus, resurssiohjaus ja informaatio-ohjaus. Informaatio-ohjauksena pidetään myös tavoite- ja ohjelmaohjausta. Tässä tutkimuksessa on perehdytty normi- ja informaatio-ohjaukseen. Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimus suoritettiin Pohjanmaan ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien kaikissa päiväkodeissa ja esikouluissa strukturoituna lomakekyselynä päiväkodinjohtajille, sekä esikoulujen opettajille kunnissa, joissa esiopetus järjestetään koulussa.

Lakimuutoksella kunnat ovat voineet järjestää päivähoidon ja esiopetuksen hallinnon haluamallaan tavalla. Tutkituissa kunnissa päivähoidosta ja esiopetuksesta vastaa osassa sosiaalitoimi, osassa päivähoidosta vastaa sosiaalitoimi ja esiopetuksesta opetustoimi. Osassa kuntia varhaiskasvatuksesta vastaa muu päättävä toimielin. Opetustoimen rooli yksin varhaiskasvatuksesta vastaavana tahona on vähäinen. Tutkimustulokset osoittivat että varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen toimeenpanon taso on tehokkain kunnissa, joissa varhaiskasvatuksesta vastaa muu päättävä toimielin. Opetusministeriön hallinnonalan rooli varhaiskasvatusta ohjaavana tahona on lisääntynyt Perusopetuslakiuudistuksen myötä. Lakiuudistus koskee myös päiväkodissa annettavaa esiopetusta. Esiopetus on muuttunut kaikille esiopetusikäisille subjektiiviseksi oikeudeksi. Ohjaavana asiakirjana ovat Perusopetuslain- ja asetuksen lisäksi Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 -asiakirja sekä lisäys tähän vuonna 2003. Nämä asiakirjat ovat velvoittavana noudatettavia normia vastaavia määräyksiä. Tutkimustulokset osoittavat puutteita opetussuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille tai lapsille, joiden perusopetuksen aloittamista on lykätty vuodella. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen asemaan on pyritty vaikuttamaan lisäämällä Päivähoitolakiin pykälä, jonka mukaan kunnan tulee järjestää erityislastentarhanopettajan palvelut kunnan tarvetta vastaavasti. Lainmuutoksen jälkeen palvelut ovat lisääntyneet, ne eivät kuitenkaan vastaa tarvetta. Informaatio-ohjaus on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana tärkeä valtakunnallinen ohjausmuoto. Varhaiskasvatuksen informaatio-ohjaavaksi asiakirjaksi on laadittu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja. Tutkimustulokset osoittivat, että tämän asiakirjan toteuttamisen taso on tehokkainta kunnissa, joissa varhaiskasvatusta ohjaa muu päättävä taho. Valtakunnallinen informaatio-ohjaus on jäänyt päiväkodinjohtajille ja esikoulunopettajille vieraaksi ja parhain tiedon-saannin lähde on oma esimies.