Oikeussuoja huostaanottoprosesissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä kuuluu lailla säädettyihin hallinnon oikeussuo-jakeinoihin ja onko huostaanottopäätöstä tehtäessä otettava huomioon joitain yleisistä hal-linnon oikeussuojakeinoista poikkeavia asioita, joista olisi siis mahdollisesti säädetty eri-tyislailla yleislaista poikkeavalla tavalla. Erityisen tarkastelun kohteena oli oikeussuojakei-noista kuuleminen. Myös käsitteen lapsen etu sisältöä pyrittiin selvittämään.

Tutkimusaineistona on ollut lainsäädäntöä, lainsäädännön esitöitä ja muita virallislähteitä, oikeuskirjallisuutta sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä artikkeleita. Merkittä-vässä osassa ovat olleet korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien (lääninoike-uksien) ratkaisut. Myös joitain eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeus-kanslerin antamia ratkaisuja on ollut aineistossa mukana.

Hallinnon oikeussuojakeinojen tarkoituksena on olla turvaamassa yksittäisen henkilön ase-maa hänen ollessa tekemisissä viranomaisten kanssa. Varsinkin päätöksissä, joiden tekemi-seen liittyy viranomaisen vapaata harkintaa, eri henkilöiden etujen punnintaa ja vastakkain asettelua on sekä ennakollisilla että jälkikäteisillä oikeussuojakeinoilla suuri merkitys yksi-lön oikeusturvan kannalta. Huostaanottopäätös on hyvä esimerkki tällaisesta päätöksenteos-ta ja oikeussuoja onkin huostaanottoprosessissa osaltaan jopa parempi kuin jossain muussa hallintotoiminnassa. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea lainsäädäntö koskien kuulemista ja alistamista. Erityisesti näiltä osin huostaanottopäätöstä koskevat erityislailla säännellyt oi-keussuojakeinot poikkeavat siis yleislailla säännellyistä.

Tutkimuksessa selvisi, että käsite lapsen etu on erittäin vaikeasti määriteltävissä, mutta sen selvittämisen tulee kuitenkin olla olennainen osa huostaanotosta ja sijaishuollosta päätettä-essä. Lapsen edun selvittäminen kuuluu lastensuojeluasioissa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.