Teattereiden kannattavuuteen vaikuttavat menestystekijät ja kannattavuus vuosina 2001–2004

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää keskisuurten ja suurten teattereiden kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Mukana tutkimuksessa on myös Suomen kansallisooppera. Alan kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin perustuen määri-teltyjen muuttujien vaikutusta taloudelliseen menestykseen on tutkittu askeltavan regressioanalyysin avulla. Erityisesti mielen-kiinnon kohteena on löytää taloudellisen kannattavuuden näkö-kulmasta keskeisimmät menestystekijät teatterialalla Suomessa.

Tutkimuksen teoriaosuudessa on esitelty suomalaisen teatteri-toiminnan tavoitteita, toimintaa, erityispiirteitä, aiempaa alan tutkimusta, kannattavuuden ja sen mittaamisen teoriaa ja empiirisen tutkimuksen perustana olevaa tilinpäätösanalyysia. Empiirisessä osuudessa on testattu regressioanalyysillä kuuden muuttujan vaikutusta teattereiden kannattavuuteen. Aineisto, jossa on yhteensä 79 havaintoa, koostuu satunnaisotannalla valituista 20 keskisuuren ja suuren teatterin tilinpäätöksistä vuosilta 2001–04. Lisäksi teatterinjohtajille on tehty kysely-tutkimus kannattavuuteen vaikuttavista menestystekijöistä.

Teatterin kannattavuus on usean menestystekijän summa. Kannattavuuden vaihtelua voidaan selittää parhaiten teatterin omistusmuodolla, koolla ja sijainnilla. Yksityisen omistuksen tai organisaatiorakenteen (osakeyhtiö, säätiö) omaava teatteri toimii kannat-tavammin kuin täyskunnallinen. Liikevaihdoltaan suurempi kunnallinen teatteri toimii pienempää kannattavammin. Suotuisa sijainti väestötiheämmässä eteläisessä Suomessa vaikuttaa myönteisesti teatterin kannattavuuteen. Lisäksi henkilöstökulut ja ohjelmiston tai teoksen kuuluisuus vaikuttavat merkitsevästi teatterin käyttökateprosentin vaihteluun. Regres-sioanalyysin tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkitsevät. Sen sijaan kielisyys ei selitä merkitsevästi kannattavuuden vaihtelua.

Lähes kaikki teatterinjohtajat pitävät kannattavuusnäkökulmasta erittäin keskeisenä menestystekijänä onnistunutta ohjelmisto-suunnittelua sekä ohjelmiston vetovoimaisuutta. Lisäksi koko henkilöstön osaaminen koetaan tärkeäksi. Teatteritoiminta ei ole ilman julkista tukea pääsääntöisesti taloudellisesti kannattavaa. Kuitenkin teattereiden kannatta-vuuserojen ja menestystekijöiden selvittäminen edesauttaa teattereiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa toimia nykyistä kannattavammin.