Palvelujen laatu organisaation muutoksessa- Äitiysneuvolatoiminnan keskittämisen näkökulma

Abstract

Suuria muutoksia on tulossa sosiaali- ja terveysalalla, koska julkisen sektorin menoja täytyy saada alhaisemmiksi. Tämän seurauksena keskitetään toimintoja, ja pyritään tehokkaaseen ja tuottavaan organisaatiorakenteeseen. Äitiysneuvolatoimintoja on aikaisemminkin yhdistetty osaksi lastenneuvoloita tai synnytysyksikköä. Nyt Vaasassa on tavoitteena tehdä sellainen muutos, jossa äitiysneuvolat yhdistyvät kaupungin eri asuinalueilta yhdeksi kokonaisuudeksi, johon liitetään mukaan perhesuunnitteluneuvola. Tätä kutsutaan nimellä naistenneuvola, koska kaikki naiseen ja äitiyteen liittyvät palvelut ovat samassa talossa. Seinäjoella tällainen muutos on toteutettu jo vuosi sitten. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tällainen organisaation muutos vaikuttaa neuvolapalvelujen laatuun. Tavoitteena on myös selvitellä niitä asioita, jotka vaikuttavat muutoksen etenemiseen, ja mitä tällaisesta muutoksesta seuraa.

Palvelu on aineetonta, ja se muodostuu asiakkaan ja tuottajan välisessä vuorovaikutuksessa. Palvelutuote on yhdistelmä palveluprosessista ja sen lopputuloksesta. Äitiysneuvolassa käyntejä koko raskauden aikana voidaan pitää yhtenä palvelutuotteena. Jos organisaatiossa on tavoitteena tuottaa mahdollisimman hyvää palvelua, sen kannattaa muodostaa oma palveluajatus, joka toimii visiona laadukkaalle toiminnalle. Palvelua voidaan arvioida sen tuottavuuden perusteella. Tuottavuus muodostuu organisaation sisäisestä ja ulkoisesta tehokkuudesta. Laadukas palvelu on tehokasta, koska sen avulla kehitetään toimintajärjestelmiä, otetaan huomioon asiakkaan tarpeet, kun samaan aikaan arvioidaan kustannusten määrää. Prosessien ja organisaation rakenteiden kehittäminen merkitsee muutosta, joka edellyttää johdon ja terveydenhoitajien yhteistä visiota.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla äitiysneuvolan ja perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitajia Vaasassa ja Seinäjoella. Terveydenhoitajat pitävät laadukkaana äitiysneuvolapalveluja, kun palvelu on yksilöllistä, asiantuntevaa ja heillä on riittävästi aikaa asiakastyöhön. Yhteistyö neuvolalääkärin kanssa on silloin saumatonta, ja hoidon jatkuvuus toteutuu lapsen syntymän jälkeen erikoissairaanhoidon ja lastenneuvolan kanssa. Terveydenhoitajat odottavat, että he saavat esimieheltään riittävästi tukea muutoksen aikana. Muutos vaatii hyvää suunnittelua, joka tehdään yhdessä henkilöstön kanssa. Siihen tarvitaan organisointikykyä, jotta asiakkaiden palvelu ei häiriinny muutoksen aikana. Kun työtilat ovat toimivat ja viihtyisät, työmotivaatio ja työn tuloksellisuus paranevat.

Keskitetyssä neuvolassa lisääntyvät asiantuntijuus ja tiimityö. Taloudellista säästöä tuovat yhteisten välineiden käyttäminen sekä lähetteiden väheneminen erikoissairaanhoitoon. Tehokkuus paranee, mutta palvelujen laatu saattaa heikentyä, jos terveydenhoitajilla ei ole riittävästi aikaa kehittää työtään. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi, miten joustavuutta voitaisiin lisätä julkisessa organisaatiossa palveluprosessien sujuvoittamiseksi.