Kalan tuottajahinnat sekä ammattikalastuksen nykytila ja kehityshaasteet Pohjanmaan rannikolla

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kalatalouden tuottajahintoja alueellisesti Pohjanmaan rannikkoseudulla vertaamalla eri kuntien ja kalastajaryhmien keskihintoja toisiinsa, sekä verrata Pohjanmaan hintoja kansallisiin keskihintoihin. Tutkielman tavoitteena oli myös selvittää mistä alueelliset hintaerot johtuvat ja tutkia erityisesti kalanjalostukseen, kalasatamiin ja menekinedistämiseen myönnettyjen KOR-rakennetukien (Euroopan Unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusväline) osuutta tuottajahintojen muodostumisessa.

Toisena tutkielman päämääränä oli selvittää Pohjanmaan rannikon ammattikalastajien ja ostajien mielipiteiden ja kokemusten avulla kalastuksen nykytilaa ja tuoda kehityshaasteet esille. Aineistoa analysoitiin viidellä eri tavalla: 1) Lineaarinen regressioanalyysi keskimääräisistä hintatiedoista ja myönnetyistä rakennetuista kunnittain 2) Keskihintavertailu eri vastaajaryhmien välillä 3) Keskihintavertailu Pohjanmaan ja koko Suomen välillä 4) Aineiston asettaminen kehitettyyn viitekehykseen 5) Eri vastaajaryhmien vastausten jakaumien tarkastelu graafisesti.

Tutkielman avulla saatiin selville, että kalan tuottajahinnat vaihtelevat kunnittain samoin kuin kalastajaryhmittäinkin. Pohjanmaan ja koko maan keskihintoja verrattaessa korostuu jalostusasteen merkitys hintaa voimakkaasti kohottavana tekijänä. Lisäksi näyttää siltä, että Pohjanmaalla jalostetusta kalasta saa parempaa hintaa kuin koko maassa keskimäärin. Keskeisimmäksi alueellisia hintaeroja selittäväksi tekijäksi nousee myyntikanava. Myös rakennetuilla näyttää olevan positiivista vaikutusta kalan tuottajahintoihin. Rakennetukien positiivista vaikutusta hintoihin ei voitu kuitenkaan kaikkien vertailujen avulla osoittaa.

Ammattikalastus on muutoshaasteiden edessä. Kalastajat eivät miellä toimintaansa liiketoiminnaksi, eivätkä siten osaa maksimoida hyötyään. Tulevaisuuden suuri kehityshaaste on saada ammattikalastajat mieltämään toimintansa yrittäjyydeksi ja toimimaan sen mukaisesti. Kalastusmenetelmät ovat parantuneet ja sen mukana saaliit suurentuneet, kuitenkin kalan reaaliarvo on laskenut. Tässä on ristiriita, jonka seurauksena voidaan nähdä, että pelkän saalismäärän nostamisella kalastaja ei saa toiminnastaan kaikkea hyötyä irti. Kalan jalostusasteen kohottamisella kalastaja pääsee uudella tavalla nostamaan toimintansa kannattavuutta. Vaikka ammattikalastajat eivät koe asemaansa Suomessa kovin hyväksi, näyttää ammattikalastuksen nykytila positiiviselta, sillä kalalla on kysyntää ja myyminen on helppoa, vaikka markkinointiin ja jalostukseen ei ole panostettu.