ESG Integration into a Smart Beta Strategy
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Purpose of this thesis is to examine how integration of environmental, social and governance (ESG) factors affects the risk and return of smart beta strategies. Thesis evaluates whether integration of ESG improves risk-adjusted return, influences downside risk and market sensi-tivity, and if the magnitude of this effect varies across market regimes. Aim is to develop a literature-based synthesis of effect mechanism and the key evaluation criteria, positioning ESG integration can be seen as a part of rule- and factor-based portfolio construction.
The study is carried out by a literature review in a framework of factor-based investing where returns are explained by systematic risk-factors. Smart beta strategies are viewed as an al-ternative index like investing which uses transparent and predetermined rules to access fac-tor exposures. ESG is connected to this framework, especially through risk control and infor-mation channels. ESG investing is expected to decrease firm specific risk, sector-specific ex-posure and long-term cash-flow channels and uncertainty about the cost of capital.
ESG integration is usually divided into two different approaches. First, screening method, which excludes firms with weaker ESG score from investable universe or favors specific sec-tors. Second, ESG -based weighting or rebalancing of weighting, where weighting is adjusted based on ESG metrics, while maintaining defining characteristics of smart beta strategies. These approaches highlight question of how ESG -criteria affect factor exposures, diversifica-tion, and the sector allocation of the portfolio.
Earlier studies produced somewhat inconsistent findings. In some settings ESG integration is associated with lower overall risk and improved robustness. The effect is dependent on the strategy’s implementation, factor exposures, and differences in ESG measurement. A central challenge concerns attribution, observed changes in risk and return may be explained by other factors additionally to ESG. These factors may be, for example, sector or style tilts. Moreover, implementation is practical side seems to have own effects such as turnover costs and other fees.
The central interpretation is that integration of ESG to smart beta is observed primarily as a change in portfolio construction. It alters investable universe and changes in weighting, thereby modifying factor loadings and the risk profile of the portfolio. For this reason, ob-served differences should not attribute differences unambiguously to an “ESG effect” with-out neutralizing the main portfolio construction side effects. In particular, sector exposures and unintended style tilts should be controlled. Sensitivity checks across ESG providers and cost assumptions can further strengthen inference, across market regimes.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvien tekijöiden integrointi vaikutta smart beta -strategian riskiin ja tuottoon. Tutkielma arvioi parantaako ESG-tekijät riskikorjattua tuottoa, niiden vai-kutusta downside riskiin ja markkinaherkkyyteen, sekä vaikutuksen vahvuutta eri markkinati-lanteissa. Tarkoituksena on luoda synteesi kirjallisuuden pohjalta sen vaikutusmekanismeista ja keskeisistä arviointikriteereistä sekä jäsentää ESG-integraatio osaksi sääntö- ja faktoripe-rusteista salkunrakennusta.
Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena faktoriperustaisen sijoittamisen viitekehykses-sä, jossa tuottoja selitetään systemaattisilla riskitekijöillä. Smart beta -strategiat nähdään indeksisijoittamista muistuttavana vaihtoehtona, jossa altistuksia haetaan ennalta määritelty-jen sääntöjen avulla, samalla lisäämällä strategian läpinäkyvyyttä. ESG kytkeytyy tähän viite-kehykseen erityisesti riskienhallinnan ja informaatiokanavien kautta. Kirjallisuudessa ESG-sijoittamisen odotetaan pienentävän yrityskohtaista riskiä, vaikuttavan toimialakohtaisiin altistuksiin sekä pitkä aikavälin kassavirtoihin ja pääomakustannusten epävarmuuteen.
ESG-integraatio jaetaan tyypillisesti kahteen pääasialliseen lähestymistapaan. Ensimmäinen on seulonta, jossa heikomman ESG-pisteytyksen yhtiöitä rajataan sijoitusuniversumin ulko-puolelle tai painotetaan tiettyjä toimialoja. Toinen on ESG-pohjainen painotus tai uudelleen-painotus, jossa osakkeiden painoja säädetään ESG-mittareiden perusteella säilyttäen samalla smart beta -strategialle ominainen sääntöpohjaisuus. Näiden lähestymistapojen keskeinen kysymys on, miten ESG-kriteerit vaikuttavat faktorialtistuksiin, hajautukseen ja salkun sekto-rijakaumaan.
Aiempi kirjallisuus antaa ostin ristiriitaisia tuloksia. Joissakin asetelmissa ESG-integraatio yh-distyy matalampaan kokonaisriskiin ja parempaan kestävyyteen, mutta vaikutus riippuu stra-tegian toteutuksesta, faktorialtistuksista sekä ESG-mittareiden eroista. Keskeinen tulkinta-haaste on attribuutio: havaitut muutokset riskissä ja tuotossa voivat johtua myös muista teki-jöistä kuin ESG:stä, kuten sektori- ja tyylivinoumista. Lisäksi käytännön toteutukseen liittyvät tekijät, kuten vaihtuvuuden aiheuttamat kustannukset ja muut kulut, voivat vaikuttaa tulok-siin.
Keskeinen tulkinta on, että ESG:n integrointi smart beta -strategiaan näkyy ensisijaisesti sal-kunrakennuksen muutoksena. Se muuttaa sijoitusuniversumia ja painotuksia, mikä heijastuu faktorialtistuksiin ja salkun riskiprofiiliin. Tämän vuoksi havaittuja eroja ei tule tulkita yksiselit-teisesti ”ESG-efektiksi” ilman, että keskeisen salkunrakennuksen sivuvaikutukset neutralisoi-daan. Erityisesti sektoripainot ja ei toivotut tyylialtistukset on syytä pitää kontrollissa. Johto-päätösten luotettavuutta voidaan vahvistaa myös herkkyystarkasteluilla eri ESG-datalähteillä ja kustannusoletuksilla sekä tarkastelemalla tulosten pysyvyyttä eri markkinaregiimeissä.