Hybridityö ja sen kuormitus : Tarkastelussa Helsingin Sanomissa vuoden 2024 toisen vuosipuoliskon aikana ilmestyneet julkaisut

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hybridityötä Helsingin Sanomissa ilmestyneiden kirjoitusten pohjalta. Tutkimus pyrki kuvaamaan hybridityön monitahoisuutta jännitteineen ja sen yhteyksiä työhyvinvointiin kuormitusnäkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksessa hybridityötä tarkastellaan lähestymistavasta, joka keskittyy etä- ja lähityön väliseen dynamiikkaan.

Tutkimusaineiston muodosti 21 Helsingin Sanomien verkkosivuilla ilmestynyttä kirjoitusta. Aineiston keräyksessä kirjoituksien julkaisuajankohdaksi valittiin 1.7.–31.12.2024. Kerätty media-aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Tutkimuksen keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostivat hybridi- ja etätyön yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta ja työhyvinvointia kuvanneet aiemmat tutkimukset sekä työn vaatimukset ja voimavarat -malli ja voimavarojen säilyttämisen teoria. Lisäksi tuloksia tulkittiin konstruaalitasoteorian ja koetun läheisyyden mallin tarjoamia teoreettisia viitekehyksiä hyödyntämällä.

Tutkimuksen perusteella työntekijät kokevat hybridityön tärkeänä työhyvinvointia tukevana voimavarana. Työnantajien käsityksissä hybridityö koetaan työntekijöiden kokemusta monipuolisemmin, sillä ne kattavat laajemmin ja tasapuolisemmin aiemmissakin tutkimuksissa tunnistettuja hybridityön epätoivottuja vaikutuksia yhteisöllisyyteen. Työntekijöiden näkemyksissä on puolestaan esiintynyt tyytymättömyyttä johdon päätöksentekoon lähityön lisäämiseksi. Johdon rooli nähdään kuitenkin tärkeänä hybridityön yhteisöllisyyden tukemisessa. Yritysten toiveena on lisätä lähityön määrää. Lähityöhön pakottamiseen suhtaudutaan kielteisesti, mutta sen sijaan lähityöpäivistä sopimiseen suhtaudutaan suopeammin. Lähityöpäivistä sopimisen nähdään myös lievittävän hybridityön koordinointiin liittyviä ongelmia, kun työntekijät työskentelevät etä- ja lähityössä keskenään eri aikoina. Työntekijöiden näkemyksissä etätyön nähtiin parantavan tuottavuutta ja sitä suosittiin etenkin keskittymistä vaativissa tehtävissä. Samoin niissä kyseenalaistettiin lähityön tekemisen mielekkyyttä silloin, kun työ on joka tapauksessa luonteeltaan virtuaalista. Lisääntynyt virtuaalisuus hybridityössä on myötävaikuttanut kokemukseen inhimillisyyden vähentymisestä ja työyksinäisyyden lisääntymisestä. Etätyön ongelmana nähtiin myös työtapaturmien lähityöstä poikkeava tulkinta. Lähityön etuna nähtiin etätyöhön nähden paremmaksi koettu vuorovaikutus. Samoin innovatiivisuuden koetaan parantuvan lähityössä. Etätyön mahdollisuuden kuvataan lisäävän työn joustavuutta, minkä edelleen koetaan myötävaikuttavan vähentyneeseen kuormittuneisuuteen. Työn ja sen ulkopuolisen ajan yhteensovittaminen koetaan etätyömahdollisuuden myötä vaivattomampana, sillä etätyön koetaan luovan ajan säästöä. Lähityön kehittämisnäkökulmaa nostetaan myös esille, jotta lähityön koettuja ongelmia saataisiin vähennettyä. Lähityön houkuttelevuuden lisäämiseksi yrityksissä on nähty tarvetta toimitilakehitykselle. Tässä kehityksessä yritykset ovat panostaneet monikäyttöisiin toimitiloihin, jotka tukevat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Tärkeänä on myös nähty keskittymistä vaativan työn mahdollistaminen lähityössä.