Osapätemättömyys kartellisopimuksissa : Sopimusoikeuden ja kilpailuoikeuden vuoropuhelu

Abstract

Kartellit ovat yksi vakavimmista kilpailunrajoituksen muodoista. Ne vääristävät markkinoita, jonka seurauksena kilpailun tehokkuus kärsii. Näiden seikkojen lisäksi kartellit ovat erittäin haastavia havaita. Vastauksena kartellien tehokkaampaan tunnistamiseen on kehitetty esimerkiksi leniency-ohjelmat, joissa on mahdollista tietyin kriteerein vaikuttaa seuraamusmaksun suuruuteen. Edellä kuvaillut seikat kuuluvat puhtaasti kilpailuoikeuden alaan. Tässä tutkielmassa sopimusoikeus tuodaan kilpailuoikeuden rinnalle kartellitoiminnan arviointiin ja tutkitaan, miksi osapätemättömyys on kokonaispätemättömyyttä tai -mitättömyyttä kannattavampi vaihtoehto. Sopimusoikeudellisten käsitteiden osapätemättömyys, kokonaispätemättömyys ja mitättömyys sekä oikeudenalan oppien avulla arvioinnin painopistettä siirretään itse sopimukseen ja osapuolten vaikutusmahdollisuuksiin oikeustoimen kannalta. Sopimusoikeudella ikään kuin täydennetään kilpailuoikeuden jättämiä aukkoja. Oikeudenaloja sovelletaan siis rinnakkain. Kapean näkökulman mukaan kartellisopimus tuomitaan kokonaispätemättömäksi ja osapuolille määrätään seuraamusmaksut. Kilpailulakia ja EU:n oikeuskäytäntöä tulkitsemalla havaitaan, että pätemättömyys tulisi kohdistaa ainoastaan kilpailunrajoituksen alaisiin lausekkeisiin. Muiden lausekkeiden kohdalla sovellettaisiin kansallista sopimusoikeutta. Suomessa sopimusoikeutta sääntelee oikeustoimilaki. OikTL 36 § 1 mom sisältää kriteerit osapätemättömyydelle, sillä säännöksessä puhutaan yksittäisten ehtojen kohtuullistamisesta tai poistosta eikä koko oikeustoimesta kerralla. OikTL 36 § 2 mom sääntelee muun sopimuksen kohtuullistamista pätemättömäksi tuomittujen lausekkeiden kohtuullistamisen tai poiston jälkeen. Huomioitavaa on, että osapuolet ensisijaisesti itse sopivat kohtuullistamisesta tai poistosta. Näin ollen kilpailuoikeudesta johdetaan pätemättömyysperusteet kartellilausekkeille ja sopimusoikeudesta muun oikeustoimen kohtelu pätemättömyyden toteamisen jälkeen. Sopimusoikeudellisen pätemättömyyden keinoin pätemättömyys saadaan kohdistettua myös sellaisiin lausekkeisiin, joihin ei saada kilpailuoikeudellista pätemättömyysperustetta. Siten kilpailuoikeuden ja sopimusoikeuden soveltamisella rinnakkain saavutetaan huomattavia etuja verrattuna pelkkään kilpailuoikeudelliseen arviointiin, mikä havaitaan tutkielmassa esimerkiksi kartellin aikajanan eri vaiheita tarkastelemalla. Aikajanalla käsitellään muun muassa sopimuksen syntymistä osapuolten kesken, epäily- ja tutkintavaihetta sekä kartellin päättymistä. Osapätemättömyyden teema ja oikeudenalojen rinnakkain soveltaminen kulkevat mukana läpi tutkielman. Siten tutkimuskysymyksiin rakennetaan vastauspohjaa jatkuvasti tutkielman edetessä. Tutkielmasta on näin ollen mahdollista nostaa osapätemättömyyden hyötyjä eri teemojen käsittelyssä. Yksi havaittavista hyödyistä on se, että osapuolet saadaan osaksi sopimuksen kohtelua pätemättömyysprosessissa. Toisekseen itse sopimuksesta on mahdollista säästää ehtoja, jotka sisältävät positiivisia markkinavaikutuksia. Tästä hyötyvät muun muassa kilpailu ja asiakkaat. Lopulta tarkastellaan edellä mainittuja seikkoja hyödyntäen, miksi osapätemättömyys nousee kokonaispätemättömyyden ohi.