Biokaasuliiketoiminnan digitaalinen verkkoalusta : Oikeudellinen sääntely ja periaatteet
Uwasa_2025_Rosendahl_Veera.pdf - 1.52 MB
Pysyvä osoite
Kuvaus
Tutkielmassa tarkastellaan biokaasuliiketoiminnan oikeudellisia reunaehtoja ja haasteita, sekä biokaasuverkoston digitaalista alustaa. Tutkielma on tehty yhteistyössä Vaasan Yliopiston DigiBiogasHubs-hankeen kanssa. Hanke pyrkii edistämään biokaasutoimintaa digitaalisilla ratkaisuilla. Tutkielma käsittelee biokaasuverkoston digitaalisen alustan kehittämistä ja siihen liittyviä oikeudellisia reunaehtoja, erityisesti syrjimättömyyden periaatteen, kestävyyskriteerien ja markkinaehtoisuuden näkökulmista, sekä alustatalouden roolia kansallisissa ja kansainvälisissä biokaasuhankkeissa
DigiBiogasHubs-hanke tarjoaa digitaalisen verkkoalustan, joka yhdistää biokaasutoimijoita ja edistää biomassoihin perustuvan kiertotalouden tehokasta hyödyntämistä. Hankkeen tavoitteena on luoda joustavia ja skaalautuvia digitaalisia ratkaisuja biokaasuhubien kehittämiseen sekä markkinaehtoisuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseen. DigiBiogasHubs-hankkeen kohderyhmiä ovat biomassojen tuottajat, biokaasun tuottajat ja käyttäjät sekä logistiikkaoperaattorit ja teknisten ratkaisujen toimittajat. Hankkeessa pyritään luomaan digitaalinen yhteistyöympäristö, joka mahdollistaa eri toimijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen ja datan jakamisen. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat digitaalisen alustan konsepti, alustapalveluiden pilotointi ja biokaasuhubien synergiaanalyysit.
Biokaasu on merkittävä uusiutuva energianlähde, jolla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja korvata fossiilisia polttoaineita. EU:n uusiutuvan energian direktiivit, RED II ja RED III, korostavat biokaasun käyttöä osana kestävän energian siirtymää. Direktiivit asettavat tiukat kriteerit biokaasun kestävyydelle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Samalla direktiivit tukevat digitaalisten alustojen roolia markkinoiden avoimuuden ja syrjimättömyyden edistämisessä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Suomen ja Indonesian biokaasualan yhteistyötä, sillä Indonesia on yksi maailman suurimmista biokaasualan kehittyvistä markkinoista, mikä mahdollistaa kansainvälisten käytäntöjen ja haasteiden vertailun.
Tutkielmassa analysoidaan lainsäädännön vaikutuksia biokaasualan digitaalisen verkkoalustan kehitykseen. Keskeisiä teemoja ovat jätehuollon sääntely, ilmastolainsäädännön asettamat vaatimukset, EU:n valtiontukisäännöt ja markkinaehtoisuus. Biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi tarvitaan syrjimätön toimintaympäristö, jossa toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää alustan tarjoamia resursseja riippumatta toimialasta tai maantieteellisestä sijainnista. Digitaalinen alusta tukee kestävän kehityksen tavoitteita parantamalla biomassoihin liittyvää tietojärjestelmää ja edistämällä resurssien tehokasta hyödyntämistä.
Lainsäädännön monimutkaisuus ja toimialojen erilaiset tarpeet luovat haasteita alustan kehitykselle. Toimialojen on otettava huomioon erityisesti jätelaki ja EU:n uusiutuvan energian direktiivit. Lisäksi alustatalouden on huomioitava tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset ja markkinoiden avoimuus. Tutkielma päättyy suosituksiin, jotka koskevat lainsäädännön kehittämistä biokaasuhubien digitaalisen verkkoalustan tukemiseksi. Näihin kuuluvat syrjimättömyyden varmistaminen, markkinaehtoisten kriteerien soveltaminen ja kestävyyskriteerien yhdenmukaistaminen. DigiBiogasHubs-hankkeella on potentiaalia toimia mallina biokaasualan digitaalisten ratkaisujen kehityksessä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
