Korkovähennykset asuntosijoitusyhtiöiden tuloverotuksessa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tutkia asuntosijoitusyhtiöiden näkökulmasta tuloverotuksessa vähennettävien korkovähennysten mahdollisuutta ja case-tutkimuksen avulla sitä, miten korkovähennykset muuttuivat uudistetun elinkeinotulon verottamisesta annetun lain myötä alkuvuonna 2019. Tutkielman tarkoituksena on myös tuoda esiin mahdollisia tulevaisuuden muutoksia korkovähennyksiin liittyen ja uudistetun elinkeinotulon verottamisesta annetun lain aiheuttamia muutoksia asuntosijoitusyhtiöiden verosuunnittelussa.

Tutkielman metodina on oikeusdogmaattinen tutkimusmenetelmä, jolla on pyritty selvittämään vallitsevaa oikeustilaa. Tutkielmassa on myös hyödynnetty laskelmia siitä, miten asuntosijoitusyhtiöt voivat tehdä järjestelyjä korkovähennysrajoituksiin liittyen. Laskelmilla on tutkittu sitä, miten asuntosijoitusyhtiö voi hyödyntää tehokkaimmin korkovähennysoikeuttaan ja sitä, miten konserniavustukset vaikuttavat korkovähennysoikeuteen.

Tutkielmassa tuodaan esiin konkreettisia hyötyjä ja haittoja uudistetusta lainsäädännöstä asuntosijoitusyhtiön näkökulmasta. Uudistettu lainsäädäntö yhtenäistää EU:n sisäistä verokilpailua, mikä vähentää asuntosijoitusyhtiöiden tarvetta arvioida maantieteellisen sijoittumisen vaikutuksia toimintaansa ja yhteiskunnallisesti tuo EU:n jäsenmaita tasa-arvoisempaan asemaan keskenään. Uudistetun lainsäädännön haittana voidaan pitää erityisesti sitä, että mahdollinen yleinen korkotason nousu vaikuttaisi aikaisempaa voimakkaammin asuntosijoitusyhtiöihin, koska niiden rahoituskustannukset nousisivat, eivätkä ne voisi hyödyntää nousseita rahoituskustannuksia entiseen tapaan verotuksessaan. Mikäli asuntosijoitusyhtiöt pyrkisivät pitämään liikevoiton tason entisellä tasolla, rahoituskustannusten kasvu saattaisi yhteiskunnallisella tasolla nostaa yleisemmin asumiskustannuksia ja vuokratasoa, jota pidetään jo pääkaupunkiseudulla liian korkeana palkkoihin nähden.