Asianajajan toimeksiantosopimus - Elinkaari ja mahdollisuuksien tunnistaminen

Abstract

Tutkielmassa tutkitaan millainen on asianajajan toimeksiantosopimus ja miten se eroaa muunlaisista sopimuksista ja etenkin muista toimeksiantosopimuksista. Tätä toteutetaan muun muassa tarkastelemalla yleisellä tasolla asianajotoimintaa sekä asianajajan risteäviä velvollisuuksia. Tutkielmassa käydään läpi asianajajan toimeksiantosopimus ja sen elinkaari kronologisessa järjestyksessä sopimuksen syntymisvaiheesta aina sen päättymisvaiheeseen.

Tutkielmassa selvitetään voimassaolevan oikeuden sisältöä, joten tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Lähdeaineistona tutkielmassa on käytetty voimassaolevaa lainsäädäntöä, joista etenkin asianajajalaki on tärkeässä roolissa. Tutkielman aihealueella on vahva yhteys myös sopimusoikeuden säännöksiin ja sen yleisiin periaatteisiin. Asianajajien tapaohjeet ovat merkittävässä asemassa lähdeaineistossa, kuten myös tapaohjeita tulkitsevien tuomioistuinten ja Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisut. Edellä mainittujen lisäksi lähdeaineistona on käytetty pääasiassa oikeuskirjallisuutta, kuten erillisteoksia, artikkeleita ja kausijulkaisuihin sisältyviä julkaisuja. Lisäksi lähteinä on käytetty erilaisia Suomen Asianajajaliiton julkaisuja ja ohjeita.

Tutkielmassa ilmeni, että asianajotoimeksiantoon liittyy useita erityispiirteitä, kuten suullisten sopimusten yleinen käyttö, asianajajan esteettömyysvaatimus, asianajajan ja hänen päämiehensä korostunut luottamussuhde sekä asianajotoiminnan vahvasti säännelty luonne ja sen valvonta. Nämä seikat vaikuttavat asianajajan toimeksiantosopimukseen myös sopimustyyppinä.