The effect of urbanisation on economic growth in Finland

Abstract

Based on recurrent observations in different countries at different times, urbanisation and economic growth have an undeniable positive relationship. Despite this, no scientific consensus exists on how this mechanism functions, the magnitude of this impact and the causality between them.

When observing this phenomenon, concepts of urbanisation and urban concentration must be separated. Urbanisation is defined as the proportion of the population living in urban areas, urban concentration is defined as the proportion of the population living in the largest urban area of the country or area observed. Specifically, the positive impact of urban concentration on economic growth is the most evident. Based on previous research, evidence of a reversal of this causation, economic growth promoting urban concentration in developed countries exists.

Finland is a typical developed and urbanised country. Despite this, during the last 30 years, urban concentration has proceeded and population growth has occurred only in 7 of the largest urban areas. An essential common factor in these urban areas is a university being located there. Similar development has been observed in other developed countries. The conventional explanation for this has been the growing importance of human capital and innovative products in modern economies.

In this thesis, investigating the impact of this characterised urban concentration development on economic growth was attempted. In the empirical model used in this thesis, the growth of output in all of the regions during the observation period 2000-2022 was examined. The variable of interest used to explain this growth was urban concentration. Urban concentration in this context was defined as the population in the largest urban area in the region relative to the whole population of the region. Control variables used were capital, the proportion of the population with an academic education and investment in research and development in the region. The motivation for this analysis was the observation of population growth in a couple of the largest urban areas mentioned before, but a functional study design aiming to analyse the impact of this phenomenon on economic growth would have unfortunately been very difficult to create. Therefore, the approach of observing a panel dataset of regions was chosen.

Based on the results of this analysis, a conclusion can be made that urban concentration promotes economic growth at a general level in Finland. One flaw of this analysis was that evaluating the impact of the education variable proved to be impossible. The surprising result was that the impact of urban concentration on economic growth in Finland proved to be linear, which conflicts with previous research.

Kaupungistumisen ja talouskasvun välillä on toistuvien eri maissa ja eri aikoina tehtyjen havaintojen perusteella kiistattomasti positiivinen yhteys. Siitä miten tämä mekanismi toimii, minkäsuuruinen vaikutus talouskasvuun on ja mikä on näiden välinen syy-seuraussuhde, ei kuitenkaan ole tieteellistä yhteisymmärrystä.

Tätä ilmiötä tarkastellessa on erotettava toisistaan käsitteet kaupungistuminen ja urbaani keskittyminen. Kaupungistumisella tarkoitetaan kaupunkimaisilla alueilla asuvan väestön osuutta koko väestöstä, urbaanilla keskittymisellä suurimmalla kaupunkiseudulla asuvan väestön osuutta tarkastellun maan tai alueen väestöstä. Nimenomaan urbaanin keskittymisen positiivinen vaikutus talouskasvuun on aiemman tutkimuksen perusteella selkein. Aiemman tutkimuksen perusteella on myös viitteitä siitä, että kehittyneissä maissa kausaatio on päinvastainen, eli talouskasvu kiihdyttää urbaania keskittymistä.

Suomi on tyypillinen kaupungistunut ja kehittynyt maa. Tästä huolimatta urbaani keskittymiskehitys jatkuu, viimeisen 30 vuoden aikana väestö on kasvanut pääasiassa vain 7 suurimmalla kaupunkiseudulla. Olennainen kasvavia kaupunkiseutuja yhdistävä tekijä on näillä seuduilla sijaitseva yliopisto. Samanlainen kehityskulku on havaittavissa muissa kehittyneissä maissa. Tätä on selitetty inhimillisen pääoman ja innovatiivisten tuotteiden merkityksen kasvulla moderneissa talouksissa.

Tässä työssä pyrittiin selvittämään edellä kuvatun urbaanin keskittymiskehityksen vaikutusta talouskasvuun Suomessa. Työssä käytetyssä empiirisessä mallissa tarkasteltiin Suomen maakuntien kokonaistuotannon kasvua kaikki maakunnat sisältävällä paneeliaineistolla aikavälillä 2000-2022. Tätä kasvua selitettiin urbaanin keskittymisen kasvulla. Urbaanilla keskittymisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä maakunnan suurimman kaupunkiseudun väkiluvun osuutta koko maakunnan väkiluvusta. Kontrollimuuttujina käytettiin kiinteätä pääomaa, korkeakoulutettujen osuutta väestöstä ja tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja maakunnassa. Tutkimuksen motivaationa oli aiemmin mainittu havainto muutaman suurimman kaupunkiseudun kasvusta, mutta toimiva tutkimusasetelma, jossa analysoitaisiin tämän ilmiön vaikutusta talouskasvuun olisi valitettavasti ollut hyvin vaikea toteuttaa, joten asetelmaksi valikoitui maakunnista koostuvan paneeliaineiston tarkastelu.

Analyysin tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että urbaanin keskittymisen eteneminen yleisellä tasolla edistää talouskasvua Suomessa. Analyysin puutteeksi jäi, että koulutusmuuttujan vaikutuksen suuruuden arviointi osoittautui mahdottomaksi. Analyysin yllättävä tulos oli, että urbaanin keskittymisen vaikutus Suomessa osoittautui lineaariseksi, mikä on ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa.