Henkilöstöedut sitouttamisen tukena ja vetovoimatekijänä – katsaus hyvinvointialueiden henkilöstöetuihin

Abstract

Terveydenhuoltoalaa on ollut tarve uudistaa pitkään ja sote-uudistus on ollut hallituksen työlistalla koko 2000-luvun ajan. Nykyiset hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tammikuussa 2023. Uudistusta edeltävinä vuosina elettiin poikkeusaikaa, kun Covid-19-pandemian myötä terveydenhuoltoala oli valtavan paineen ja uuden tilanteen edessä. Pandemia-ajan jälkeen maailmantilanne ei ole tasoittunut ja aika uudistukselle ei ole ollut helppo. Terveydenhoitoalan henkilöstöä on siirtynyt täysin eri toimialoille ja ammattilupia on poistettu Valviralta ammattilaisten omasta toiveesta viime vuosina useammin kuin aiemmin. Hyvinvointialueet kärsivät työvoimapulasta, mutta työttömiä terveydenhoitoalan ammattilaisia on alati kasvava määrä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia henkilöstöetuja suurimmat hyvinvointialueet tarjoavat henkilöstölleen ja kuinka henkilöstöedut viestitään hyvinvointialueen verkkosivuilla ja työpaikkailmoituksissa. Tavoitteena on selvittää, ovatko edut teorian valossa sellaisia, jotka voivat edistää henkilön sitoutumista ja voidaanko niitä pitää sitouttamisen keinoina. Työpaikkailmoitustekstien ja verkkosivujen avulla pyritään luomaan käsitys siitä, hyödyntävätkö työnantajat henkilöstöetuja siten, että ne voivat toimia vetovoimatekijöinä hakeutua juuri kyseiselle hyvinvointialueelle.

Kirjallisuuskatsaus muodostuu kolmesta pääteemasta, jotka ovat kokonaispalkitseminen ja henkilöstöedut, sitouttaminen sekä hyvinvointialueet. Sitouttamista tarkastellaan sekä organisaation että henkilön sitoutumisen näkökulmasta. Samassa yhteydessä tehdään katsaus työn pito- ja vetovoimatekijöistä. Kirjallisuuskatsauksen lopussa tutustutaan hyvinvointialueiden toimintaan, rahoitukseen ja henkilöstörakenteisiin. Tutkimusaineisto koostuu neljän asukasmäärältään suurimman hyvinvointialueen henkilöstöetujen tarkastelusta julkisia lähteitä hyödyntäen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksessa nousi esiin se, kuinka eri tavoin hyvinvointialueet viestivät henkilöstöeduistaan niin omilla verkkosivuillaan kuin työpaikkailmoituksissaan. Etujen välillä havaittiin eroja hyvinvointialueiden välillä niin tarjottavissa eduissa kuin niiden arvossa. Etujen viestinnässä oli havaittavissa selkeää painotusta tiettyjä etuja kohtaan. Osa hyvinvointialueista ei viestinyt henkilöstöetuja lainkaan. Urapolut ja kouluttautuminen nousivat kantavaksi teemaksi usean hyvinvointialueen työpaikkailmoituksissa. Eduista on havaittavissa sekä aineettomia että aineellisia palkitsemisen keinoja ja sitouttamista tukevia elementtejä. Vetovoimatekijänä niiden voidaan olettaa toimivan osan tarkasteltavana olevista hyvinvointialueista kohdalla.