Suorituskyvyn mittaus ja Balanced Scorecardin käyttö Suomen kunnissa

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee suorituskyvyn mittausta ja Balanced Scorecardin käyttöä kunnissa. Tutkimuksen näkökulma on suorituskyvyn mittaus kunnissa ja kunnan koon vaikutus Balanced Scorecardin käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuntien suorituskyvyn mittausta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, mielipiteitä nykyisestä mittausjärjestelmästä ja Balanced Scorecardista, tyytyväisyyttä mittausjärjestelmiin ja tarvetta niiden kehittämiseen sekä kunnan koon vaikutusta mittausjärjestelmän käyttöön.

Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin lähettämällä 200 kuntaan Internet-kyselylomake, jolla kerättiin tietoa kuntien suorituskyvyn mittauksesta ja Balanced Scorecardin käytöstä. Vastausprosentti oli 45. Kyselylomakkeen vastauksia analysoitiin ja tutkittiin pääasiassa ristiintaulukoinnilla, khiin neliö -testillä sekä keskiluvuilla. Khiin neliö -testillä oli tavoitteena testata, onko kunnan koolla vaikutusta Balanced Scorecardin käyttöön.

Empiirisen tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että BSC:in käyttö oli yleisempää asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja vähäisempää asukasluvultaan pienemmissä kunnissa. Eniten BSC:in käytön vaikeutena kokivat sekä käyttäjät että ei-käyttäjät seuraavat asiat: resurssien puute, kehittäminen vie liian paljon aikaa, tiedon puute, projektiryhmä puuttuu ja monimutkainen järjestelmä. Balance Scorecardiin sen käyttäjät olivat melko tyytyväisiä ja tärkeimpänä perusteena sen käytölle nousi esiin, että se mittaa muutakin kuin taloudellisia asioita. Perinteisiä taloudellisia tunnuslukuja käytettiin eniten alle 5000 asukkaan kunnissa. Eniten tyytyväisiä tällä hetkellä käytössä olevaan mittaristoonsa olivat alle 5000 asukkaan ja yli 50000 asukkaan kunnat.