Palveluseteli ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa: Tutkimus palvelusetelin käytöstä Varsinais-Suomen kunnissa

Abstract

Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan palvelusetelin käyttöä Varsinais- Suomen kunnissa ja kuntia edustavien viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden näkemyksiä palvelusetelistä ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Tutkielma on kvantitatiivinen ja sen empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka kohdistettiin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin, julkisten palveluiden ja New Public Management-reformin sekä näennäismarkkinoiden tarkastelusta.

Kerätty aineisto tarkastellaan tuloksissa kolmessa osassa. Tarkasteltavina ovat kunnat, joissa palvelu-seteli on käytössä ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kunnat, joissa palvelut järjestetään ilman palveluseteliä. Kolmannessa osassa tarkastellaan vastaajien näkemyksiä palvelusetelistä ikäih-misten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

Kyselyn otoksesta 55 % kunnissa käytettiin palveluseteliä ja 45 % sitä ei käytetty. Sen käyttö oli ylei-sempää suuremman väestöpohjan kunnissa kuin pienemmissä. Palveluseteliin suhtauduttiin positiivisesti ja se koettiin hyvänä palveluiden järjestämisvaihtoehtona. Aineistosta tarkasteltiin myös eri vastaaja-ryhmien välisiä näkemyksiä palvelusetelistä, eikä viran ja luottamustoimen vastaajien välillä havaittu suuria eroja. Viran puolesta vastanneiden näkemykset olivat vahvemmin positiivisia, luottamushenki-löiden ryhmän sisällä näkemyksissä oli hajontaa, pysyen kuitenkin positiivisen näkökulman puolella. Muutamia negatiivisesti suhtautuvia mahtui myös aineistoon.

Näennäismarkkinateorian edellytysten mukaan palvelusetelin käyttö on vaikeaa pienen väestöpohjan kunnissa palveluntuottajien puuttuessa, jolloin ei ole mahdollista saada aikaan näennäismarkkinoilla edellytettävää kilpailutilannetta palveluntuottajien välillä.