Suomen lentoasemaverkon muodostuminen: Erityistarkastelussa Tampere-Pirkkalan lentoasema

Abstract

Lentoliikennettä on tutkittu paljon, mutta lentoasemaverkoista on olemassa huomattavasti vähemmän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata Suomen lentoasemaverkon muodostumista ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueellisia vaikutuksia. Lentoasemaverkon vaiheita selvitetään tutkimalla tärkeimpiä, lentoasemien perustamiseen liittyviä tekijöitä, sekä verkon tiheyttä eri vuosikymmeninä. Tampere-Pirkkalan lentoasemaa tarkastellaan lähemmin maankäytön, lentoliikenteen, yritysten ja aluetalouden näkökulmista.

Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat lentoasema ja lentoasemaverkko. Lentoasema on lentopaikka, jossa lento-tiedotuspalvelu, hälytyspalvelu, ilmaliikenteen neuvontapalvelu ja lennonjohtopalvelu ovat pysyvästi järjestettyjä. Lentopaikka on yleisnimitys ilma-alusten liikennettä varten järjestetylle maa- tai vesialueelle. Tietyn alueen lentoasemat yhdessä muodostavat lentoasemaverkon. Lentoasemaverkon tutkimisessa aineistona käytetään kirjallisuutta ja lainsäädäntöä. Lentoasemia koskevalla lainsäädännöllä on merkittävä osuus selvitettäessä lentoasemien historiaa, koska lainsäädäntö asettaa ne rajat, joiden sisällä lentoasemien perustaminen on tapahtunut. Tampere-Pirkkalan lentoasemaa tarkastellaan kirjallisuuden, lainsäädännön, maankäytön kaavojen ja lentoliikenteen tilaston lisäksi kvalitatiivisen tutkimuksen avulla, käyttäen metodeina teemahaastattelua ja kyselytutkimusta.

Nykyisen lentoasemaverkon muodostuminen alkoi kasvavalla vauhdilla vuonna 1935, jolloin Turun kaupunki avasi ensimmäisen siviilikäyttöön tarkoitetun maalentoaseman. Pysyminen mukana eurooppalaisessa kehityksessä ja kansainvälisten suhteiden ylläpitäminen edellyttivät maalentoasemien rakentamista Suomeenkin. Helsinki-Malmin lentoasema avattiin vuonna 1936, jolloin myös valtion suhtautuminen lentoasemia kohtaan muuttui. Lentoasemaverkon luomisesta ja kehittämisestä tuli tärkeä valtiolle kuuluva valtakunnallinen tehtävä. Talvi- ja jatkosota vaikuttivat edistävästi lentoasemaverkon muodostumiseen. Vuosina 1935–1940 perustettiin lyhyellä aikavälillä 15 lentoasemaa, minkä jälkeen lentoasemaverkon tihentyminen hidastui. Vuosina 1941–1980 perustettiin harvakseen vielä 12 uutta lentoasemaa, täydentämään lentoliikenteen ulottuvuutta koko Suomen alueelle. Lentoasemien perustamispäätökset ovat tapahtuneet liikenne- ja viestintäministeriön, puolustusvoimien, kuntien ja järjestöjen aloitteista.

Tampere-Pirkkalan lentoasema vaikuttaa alueensa maankäyttöön ja liikennemahdollisuuksiin. Maakunta- ja yleiskaavoissa osoitetaan lentoliikenteelle tarkoitetut alueet, joissa rakentamista on rajoitettu. Eri liikennemuotoja pyritään sovittamaan yhteen, joten lentoasema ohjaa myös tieratkaisuja. Pirkanmaalla sijaitsevat yritykset kokevat lentoaseman tärkeänä erityisesti liikematkustamisen vuoksi, lentorahti ei ole yleisesti niin merkittävässä osassa. Suurin osa lentoaseman liikenteestä on kansainvälistä matkustajaliikennettä. Lentoasemien läheisyyteen on yhä enemmän alkanut sijoittua yrityksiä. Tampere-Pirkkalan lentoaseman välittömään läheisyyteen ja lentoasemalle johtavien teiden varsille on kehitteillä Pirkkala CLX -yritysvyöhyke, jolla suunnitelmien mukaan toteutuessaan olisi merkittävä työllistävä vaikutus. Uusien lentoasemaa hyödyntävien yritysten sijoittuminen Pirkkalaan kasvattaisi aluetaloutta ja toisi mukanaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia.