Innovatiiviset julkiset hankinnat alueellisen elinvoiman edistäjänä tekoälyn ajalla

Tässä tutkielmassa käsitellään innovatiivisia julkisia hankintoja alueellisen elinvoiman edistäjänä tekoälyn ajalla. Näiden teemojen yhdistämistä tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty yhdessä vähän, jonka vuoksi tutkielmassa on pyritty tunnistamaan niitä toimijoita, jotka vaikuttavat keskeisesti tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksiin, kun hankinnoilla halu-taan edistää elinvoimaisuutta alueellisesti. Tutkielmassa on kartoitettu myös, mitä haasteita ja mahdollisuuksia tekoälyn integroimiselle elinvoiman edistämiseksi esiintyy. Tutkielman teoreettinen viitekehys yhdistää alueellisen elinvoiman ja tekoälyn käsitteet innovatiivisiin hankintoihin, joissa tekoälyn integrointi innovatiiviseen hankintaprosessiin perustuu alueellisen elinvoiman edistämiseen. Tutkimusongelmaan on vastattu kahden aineiston avulla. Ensimmäinen aineisto sisältää kolme innovatiivisia julkisia hankintoja koskevasta raporttia. Nämä raportit on tuotettu kolmen aiheen keskeisen toimijakentän näkökulmasta: julkishallinnon, korkeakoulujen ja yrittäjien. Tämän lisäksi tutkimusongelmaa on tarkasteltu puolistrukturoidun asiantuntija-ryhmähaastattelun avulla. Analyysimenetelmänä on hyödynnetty aineistolähtöistä sisäl-lönanalyysia. Myös teoreettinen viitekehys on ohjannut tutkielman kirjoittamista sekä tulosten tarkastelua. Tutkielman tulosten mukaan, jotta tekoälyä voitaisiin integroida innovatiiviseen hankintaprosessiin tulisi hankintayksiköiden osaamista ja kyvykkyyksiä innovatiivisuuden sekä alu-eellisen elinvoiman osalta kehittää ja toteuttaa strategisena kumppanuutena. Ilman näitä elementtejä tekoäly ja sen integroiminen hankintaprosessiin vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta ei ole mahdollista. Kirjallisen aineiston pohjalta valtiosektori tunnistettiin innovaatioiden ensisijaisena mahdollistajana sekä yhteistyön koordinoijana. Tästä syystä tutkielman toisen tutkimuskysymyksen tarkastelussa on hyödynnetty asiantuntijahaastattelua. Asiantuntijat tunnistavat keskeisiksi haasteiksi hankintayksiköiden ja tekoälyn integroinnin haasteet, organisaatioiden tekoälykypsyyden sekä tekoälyn tosiasiallisen tarpeellisuuden. Mahdollisuuksiksi tunnistettiin säästöpotentiaali, innovaatioiden sekä kestävyysteemojen edistäminen. Tutkielman tulosten myötä on perusteltua olettaa, että tekoäly ei ole toistaiseksi ottanut vahvaa asemaa innovatiivisten julkisten hankintojen prosesseissa, eikä sillä toistaiseksi ole ollut suuria muutoksia alueellisen elinvoiman edistämisessä. Johtopäätökset tukevat tulevaisuuden toimenpiteitä, jotka vahvistavat yhteistyötä julkishallinnon, yritysmaailman ja korkeakoulujen välillä, luoden perustan tekoälyn hyödyntämiselle alueellisen elinvoiman edistämisessä.