Organisaatiokulttuurin ja johtamisarvojen muotoutuminen: Haastattelututkimus työ- ja elinkeinoministeriön perustamisvaiheista

Abstract

Suuret muutokset ja haasteet ovat pakottaneet julkisen sektorin organisaatiot uudistamaan toimintojaan pyrkien samalla säilyttämään organisaation yhtenäisyyden. Muutokset ovat välttämättömiä, ja ne eivät kohdistu vain fyysisesti näkyviin rakenteisiin, vaan ulottuvat niin organisaatiokulttuuriin kuin organisaatioiden arvoihin ja johtamiseen. Vahvan johtamiskulttuurin taustalla on yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja arvot, jotka antavat pohjan menestyvälle organisaatiolle.

Tutkimuksen päämääränä on selvittää kuinka organisaatiokulttuuri ja arvojohtaminen muodostuvat organisaatiossa ja millä tavalla ne vaikuttavat organisaatioon. Tutkimus tarkastelee kohteena olevan uuden työ- ja elinkeinoministeriön ensimmäisiä kuukausia organisaatiokulttuurin ja johtamisarvojen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida näiden molempien teorioiden vaikutuksia käytännön toimintaan sekä selvittää millaisiin arvoihin organisaatio nojaa perustamisvaiheessa.

Tutkimusmetodina on käytetty kvalitatiivista tutkimusta. Haastattelut osoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolle ja johtaville asiantuntijoille ja haastattelut toteutettiin teemahaastattelun mukaisesti.

1.1.2008 perustetun työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on olla toiminta- ja johtamiskulttuuriltaan Suomen modernein ministeriö. Organisaatiokulttuureiden yhdistäminen ja uuden kulttuurin ja arvojen luominen asettaa suuria haasteita, sillä vanhat tavat ja asenteet ovat vaikeasti muutettavissa.

Ministeriön organisaatiokulttuurin koetaan ohjautuvan niin aiemmin työministeriössä vallinneesta leadership-tyyppisestä kulttuurista, jossa korostettiin henkilöstön osallistumismahdollisuuksia kuin entisen ktm:n itsenäisestä ja asiantuntijuuteen perustuvasta kulttuurista. Toisaalta pyrkimyksenä on luoda TEM:in tarpeita ja tavoitteita vastaava kulttuuri, joka kumpuaa henkilöstön arvoista, asenteista, kokemuksista ja ministeriön strategisista lähtökohdista. Mahdollisuus aktiiviseen dialogiin koko henkilöstön kesken avautuu uuden organisaatiomallin – matriisiorganisaation myötä – joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön.

Tutkimuksesta selvisi, että organisaation arvot koetaan tärkeäksi osaksi ministeriötä, sillä niiden avulla pyritään luomaan lisäarvoa ministeriön toiminnalle. Arvojohtaminen nähdään mahdollisuutena luoda työkaluja johtamistyöhön ja erityisesti henkilöstöjohtamiseen ja haastatteluissa korostettiin johdon keskeistä osaa arvojen viestimisessä henkilöstölle. Yhteistyö, asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus ja avoimuus nousivat esille ministeriön toiminnalle tärkeinä arvoina nyt ja tulevaisuudessa. Suuri haaste on kuinka saada arvot sisällytettyä osaksi ministeriön tavoitteidenasettelua ja millä tavalla arvot tulevat esille ministeriön käytännöissä.