Vastuullinen henkilöstöjohtaminen : Työntekijöiden kokemuksia vastuullisista henkilöstökäytänteistä

Abstract

Työntekijöiden kasvavat odotukset työn eettisyydestä ja merkityksellisyydestä ovat lisänneet kiinnostusta vastuullista henkilöstöjohtamista kohtaan. Organisaatioiden vastuullisuuskäytänteillä on yhä suurempi rooli työntekijöiden kokemusten muovaajana. Vastuullinen henkilöstöjohtaminen, joka yhdistää sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen näkökulman, nähdään vastauksena työn eettisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja työn merkitystä koskeviin odotuksiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten työntekijät kokevat organisaatioidensa vastuulliskäytänteet työarjessaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti arvojen yhteensopivuuden, sosiaalisen vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden, työhyvinvoinnin sekä vastuullisuuskäytänteiden läpinäkyvyyden ja organisaation viestinnän roolia työntekijöiden kokemuksissa. Teoreettinen viitekehys rakentuu vastuullisen henkilöstöjohtamisen eri kehitysvaiheista sekä siihen liitetyistä teorioista. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen vaikutuksia tarkastellaan teoriaosiossa myös yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 186 työssäkäyvän henkilön vastauksista avoimeen kysymykseen. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset toivat esiin työntekijöiden vahvan arvostuksen vastuullisuutta kohtaan, mutta myös sen, että vastuullisuuskäytänteiltä odotetaan aitoutta, johdonmukaisuutta ja läsnäoloa arjen käytänteissä. Arvojen yhteensopivuus organisaation ja työntekijän välillä koetaan tärkeäksi merkityksellisyyden lähteeksi, kun taas arvoristiriidat herättävät pettymyksen ja etääntymisen tunteita. Oikeudenmukaisuus ja johdon eettinen esimerkki nousevat keskeisiksi vastuullisuuden kokemiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Kun työntekijät kokevat, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kun vastuullisuus näkyy konkreettisesti johtamiskäytännöissä, työntekijöiden luottamus ja sitoutuneisuus organisaatioon kasvaa. Sosiaalinen vastuullisuus, kuten yhdenvertaisuus ja monimuotoisuuden huomioiminen, näyttäytyy työntekijöille tärkeänä, mutta ei itsestäänselvyytenä. Vastuullisuuskäytänteiden koetaan toisinaan jäävän irrallisiksi tai viestinnällisesti epäselviksi. Puutteellinen viestintä, organisaatioiden epäjohdonmukaiset vastuullisuustoimet ja ristiriitaiset viestit horjuttavat vastuullisuuden uskottavuutta ja aiheuttaa työntekijöissä kyynisyyttä. Vaikka vastuullisuutta arvona arvostetaan, osa vastaajista kokee, ettei se näy heidän työarjessaan, vaan on enemmänkin organisaation muodollinen strateginen tavoite. Työhyvinvoinnin näkökulmasta sellaiset henkilöstökäytänteet, jotka tukevat työntekijöiden jaksamista, työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä henkilökohtaista kehittymistä, koettaan merkityksellisiksi. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen uskottavuus rakentuu ennen kaikkea käytännön toimien ja työntekijöiden kokemusten varaan. Vastuullisuudella on merkitystä vain silloin, kun se koetaan aidoksi ja työntekijöiden työarkeen integroituneeksi. Tällöin vastuullisuus ei ole vain osa organisaation kestävän kehityksen strategiaa, vaan myös keino edistää työn merkityksellisyyttä ja rakentaa yhteistä hyvää.