KUNNAN ASUKKAAN ALOITEOIKEUS Tutkimus Läntisen Suupohjan kuntien Kristiinankaupungin, Karijoen ja Isojoen aloitteista vuosina 1999-2002

Abstract

Kunnan asukkaiden suoraa osallistumista ja vaikuttamista edustuksellisen demokratian rinnalla on kuntalaissa (365/1995 korostettu muun muassa kokoamalla tätä koskevat säännökset erilliseen lukuun. Tutkielman lähtökohtana on kunnan asukkaan aloiteoikeus. Tämän pääkysymyksen ohella tarkastelen aloitetoiminnan merkitystä osana kunnallista demokratiaa ja osallistumista.

Aloitetoiminnan ja kunnan asukkaan osallistumistilanteen arviointiin tarjoaa mahdollisuuden kunnallisen aloiteoikeuden käytännön kartoitus. Tutkimuksessani käytän tilastoaineistoina eräitä Läntisen Suupohjan kuntia, Kristiinankaupunkia, Karijokea ja Isojokea, ja niissä vuosina 1999-2002 tehdyt aloitteet. Aloiteaineiston avulla keskityn selvittämään muun muassa ketkä esimerkkikunnissa ovat aloitteita tehneet sekä mikä on niiden käsittelyaika, onko kuntien aloitetoiminnassa eroja ja missä määrin aloitteet ovat johtaneet myönteisiin lopputuloksiin.

Tutkimusmetodina käytän oikeusdogmatiikkaa, sillä tutkimuksessa tulkitaan ja tarkastellaan voimassa olevia säännöksiä kunnan asukkaan aloiteoikeuden osalta. Tarkoituskena on selvittää kunnan asukkaan aloiteoikeuteen liittyvän voimassa olevan oikeuden tarkoitus ja sisältö.

Kunnallinen demokratia on haasteiden edessä, perinteisen edustuksellisen demokratian tilalle on tullut suoran osallistumisen demokratia. Edustuksellinen demokratia ja kansalaisten suorat osallistumismuodot (kuntalaisten aloiteoikeus) muodostavat yhdessä toimivan demokratian kokonaisuuden. Suomessa kunnallinen päätöksenteko säilyy edustuksellisena, mutta se vaatii suoran osallistumisen keinoja rinnalleen. Pelkkä aloiteoikeuden olemassaolo lisää jo osaltaan kunnallista demokratiaa ja mahdollistaa yhden henkilön vaikutusmahdollisuuden.