EKP:n QE-ohjelma ja osakemarkkinoiden valuaatio : EKP:n QE-ohjelman aikaiset vaikutukset Euroopan osakemarkkinoiden valuaatioon

Pro gradu -tutkielma

Kuvaus

Ennen globaalia finanssikriisiä Euroopan keskuspankin EKP:n tärkeimpiä rahapoliittisia työkaluja oli ohjauskorot, joita säätelemällä se pyrkii vaikuttamaan lyhyisiin markkinakorkoihin. Lyhyiden korkojen säätelyllä ei kuitenkaan ollut toivottuja vaikutuksia hintavakauteen, jolloin EKP:n oli turvauduttava epätavanomaisiin rahapoliittisiin keinoihin kuten määrälliseen elvyttämiseen eli arvopaperien osto-ohjelmaan. Keskuspankin elvytyksen tavoitteena oli estää erittäin hitaan in-flaation pitkittyminen ja sen palauttaminen tavoitteen mukaisesti alle, mutta lähelle kahteen prosenttiin. Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään EKP:n vuosien 2015–2018 määrälliseen elvytysohjel-maan ja selvitetään sen aikaisia vaikutuksia Euroopan osakemarkkinoiden valuaatioon eli arvos-tukseen. Keskuspankkien määrällistä elvyttämistä on tutkittu viime vuosina paljon, mutta tutki-mukset liittyen sen vaikutuksesta markkinoiden arvostukseen on toistaiseksi ollut vähäistä. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimusongelmaan, eli voidaanko Euroopan keskuspankin toteuttamalla määrällisellä elvyttämisellä selittää Euroopan osakemarkkinoiden valuaation muu-toksia. Elvytyksen vaikutuksia tutkitaan tarkastelemalla pienten, keskisuurten ja suurten osake-markkinaindeksien valuaatiokertoimien vaihteluita maaliskuusta 2015 vuoden 2018 loppuun. Tutkielman tulokset ovat osin samansuuntaisia kuin aiemmat määrällistä elvyttämistä tutkineet teokset, mutta poikkeuksiakin löytyi. Keskuspankin kuukausittaisilla arvopaperien ostoilla havait-tiin tilastollisesti merkitseviä muutoksia erityisesti hinnan ja tuloksen suhdetta kuvaavassa voitto-kertoimessa eli P/E-luvussa. Puolestaan keskuspankin ilmoittaessa ehtomuutoksista, kuten arvo-paperien osto-ohjelman laajentamisesta, ei todettu olevan välitöntä vaikutusta Euroopan osa-kemarkkinoiden valuaatioon.

URI

DOI

Emojulkaisu

ISBN

ISSN

Aihealue

OKM-julkaisutyyppi