Hoitoalan arvostus julkisessa keskustelussa : Sosiaalisen median puhujapositiot Ylen verkkokeskusteluissa

Abstract

Tutkielman taustalla vaikuttaa terveydenhuollon globaali henkilöstöpula. Uusia työntekijöitä tarvitaan kiireesti, ja kuitenkin heitä jatkuvasti poistuu alalta. Hoitoalan heikkoa työtilannetta tarkastellaan tässä tutkielmassa veto- ja pitovoimatekijöiden avulla. Ne kuvastavat asioita, jotka tekevät hoitoalasta houkuttelevan, ja valottavat sitä, mikä saa työntekijät pysymään alalla. Hoitoalan arvostuksen puute näkyy heikossa puuttumisessa alan vetovoimatekijöihin sekä hoitoalasta käytävässä julkisessa keskustelussa. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella hoitoalan nykytilanteen ja sen arvostuksen ilmenemistä sosiaalisen median keskusteluissa sekä keskustelujen vaikutusta yleiseen käsitykseen alasta. Hoitoalan vetovoimatekijöiden koetaan heijastavan alan todellisia arvoja sekä yhteiskunnallista arvostusta. Tutkielmassa perehdytään siihen, kuinka sosiaalinen media voi vahvistaa tai vääristää hoitoalan arvostusta ja vaikuttaa näin alan veto- ja pitovoimaan.

Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan hoitoalan nykyistä tilannetta ja sosiaalisen median roolia osana yhteiskunnallisia keskusteluja. Tutkielman empiirinen aineisto koostui hoitoalaa käsittelevien Yleisradion verkkosivuilla vuosien 2022–2023 aikana julkaistujen artikkeleiden (n=90) kommenteista (n=1248). Aineiston analysointia ohjasi laadullinen sisällönanalyysi. Keskusteluiden kommenteista tarkasteltiin arvostuksen ilmenemistä retoristen keinojen sekä tunneilmausten perusteella, sekä sitä miten keskustelijat oikeuttivat arvojaan ja toimintaansa.

Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että hoitoalan nykytilanne näyttäytyy julkisessa keskustelussa moniulotteisena. Keskusteluun sisältyy laaja kirjo mielipiteitä, ja keskusteluilmapiiri on kahtiajakautunut. Suurin osa keskustelijoista jakoi mielikuvan, joka aiempien tutkimusten perusteella vastasi hoitoalan todellista tilannetta. Käydyissä keskusteluissa ilmapiiri oli pääasiassa negatiivisesti sävyttynyt. Tämä johtui osittain siitä, että keskusteluissa korostettiin pääasiassa hoitoalan haasteita ja ongelmia, kuten hoitohenkilöstön arvostuksen puutetta, työolosuhteiden vaikeuksia ja palkkauksen epäkohtia. Nämä teemat heijastivat laajempaa huolta ja epävarmuutta hoitoalan arvostuksen nykytilasta.

Tutkielman tulosten perusteella on todettavissa, että sosiaalinen media voi heijasta ja muokata käsityksiä hoitoalan arvostuksesta. Erityisesti negatiiviset tunteet ja niiden ilmenemismuodot sosiaalisessa mediassa vaikuttavat siten olennaisesti siihen, millaisia strategioita hoitoalan organisaatioiden ja ammattilaisten tulisi kehittää vastatakseen julkiseen keskusteluun. Näiden strategioiden avulla olisi ehkä mahdollista tasapainottaa julkista keskustelua ja edistää realistisemman kuvan välittymistä hoitoalasta, mikä voisi parantaa alan vetovoimaa sekä tukea hoitajien ammatillista arvostusta ja hyvinvointia.