"Pelätä ei pidä, kyllä se elämä kantaa" : Kiinteistöalan naisjohtajien kokemuksia urakehityksestään suomalaisessa työelämässä 2020-luvulla

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kiinteistöalan naisjohtajien kokemuksia urakehityksestään suomalaisessa työelämässä 2020-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten naisjohtajien identiteetti muodostuu ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän urakehitykseensä johtotehtäviin pyrkiessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin 11 naisjohtajaa kiinteistöalan eri osa-alueilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen keskeiset löydökset osoittavat, että urakehitys ei ole suoraviivainen tai ennalta suunniteltu prosessi, vaan rakentuu yksilöllisten valintojen, sosiaalisten suhteiden ja rakenteellisten olosuhteiden vuorovaikutuksessa. Johtajaidentiteetti muodostuu kokemuksen, mentoroinnin, itseluottamuksen ja asenteiden kautta. Oman asenteen merkitys, kuten rohkeus ja vastuunkanto, korostui urakehityksen edistäjänä. Samalla huijarisyndrooma ja epä-varmuuden kokemukset osoittavat, että johtajuuteen liittyy edelleen kulttuurisia jännitteitä ja sukupuolittuneita odotuksia. Mentoroinnin ja tukiverkostojen rooli osoittautui ratkaisevaksi erityisesti uran alkuvaiheessa. Verkostot, osaaminen ja halu oppia uutta nähtiin keskeisinä uralla etenemisen edellytyksinä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei näyttäytynyt esteenä, mutta siihen liittyvät asenteet ja riittämättömyyden tunteet olivat edelleen läsnä. Kiinteistöalalla ei koettu suku-puolten epätasapainoa, mutta sosiaalinen arviointi ja paine saattoivat silti kohdistua naisjohtajiin myös muiden naisten taholta. Tutkimus tarjoaa arvokasta näkökulmaa naisjohtajuuden rakentumiseen kiinteistöalalla ja nostaa esiin tarpeen vahvistaa mentorointia, esikuvien näkyvyyttä ja tasa-arvoista johtajuus-kulttuuria. Vaikka tutkimuksen otos oli rajallinen, se tuo esiin ilmiöitä, jotka voivat olla tunnistettavissa laajemminkin suomalaisessa työelämässä. Jatkossa aihetta olisi hyödyllistä tutkia eri toimialoilla ja sukupuolten välisin vertailuin, jotta johtajuuden tasa-arvoa voidaan edistää entistä vaikuttavammin.