Hallituspiirteiden yhteys yrityksen suorituskykyyn Pohjoismaissa

Abstract

Hallituksen rooli on alettu nähdä yhä enemmän osana yrityksen strategista ohjausta. Hallituksen siis nähdään osallistuvan valvontatehtävänsä lisäksi yrityksen strategian eteenpäin viemiseen. Pohjoismaissa korostuva instituutionaalinen ympäristö ja vahva omistajaohjaus synnyttävät mielenkiintoisen tutkimusaukon, jossa pohjoismaalaista institutionaalista ympäristöä voidaan tutkia omana alueenaan.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen yhteys tutkielmaan valituilla hallituspiirteillä on yrityksen suorituskykyyn pohjoismaisessa kontekstissa. Hallituspiirteiksi oli valittu hallituksen koko, riippumattomuus, naisten osuus sekä hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kaksoisrooli. Suorituskyvyn mittaamiseen on valittu kirjanpitoperusteinen ROA-tunnusluku ja markkinaperusteinen Tobinin Q -tunnusluku.

Aikaisempi tutkimus osoittaa, että hallituspiirteiden yhteys yrityksen suorituskykyyn on ollut ristiriitaista ja institutionaalisesta kontekstista riippuvaista. Hallituksen koolla, riippumattomuudella ja naisten osuudella on yleisesti todettu olevan positiivinen yhteys suorituskykyyn tutkimuskirjallisuudessa, kun taas kaksoisroolin on todettu saavan negatiivisen yhteyden yrityksen suorituskykyyn. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, ja konsensus näyttää muuttuneen huomioon siitä, että yhteydet vaihtelevat institutionaalisen kontekstin mukaan. Erityisesti agenttiteorian ja resurssiriippuvuusteorian on katsottu selittävän erilaisten hallituspiirteiden kykyä tuottaa taloudellista suorituskykyä yritykselle.

Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisista, ruotsalaisista, norjalaisista ja tanskalaisista pörssiyrityksistä vuosilta 2022–2024. Aineisto on epätäydellinen paneeliaineisto, joka sisältää 404 yritystä ja 1201 havaintoa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lineaarista regressioanalyysiä, jossa on huomioitu toimiala-, vuosi- ja maakohtaiset kiinteät vaikutukset sekä yrityskohtaisia kontrollimuuttujia.

Tulosten perusteella hallituksen koolla on tilastollisesti merkitsevä yhteys molempiin suorituskykymittareihin, mutta yhteyden suunta vaihtelee mittarin mukaan. Hallituksen riippumattomuudella havaitaan tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys ROA-mittariin, mikä poikkeaa kansainvälisten tutkimusten havainnoista. Hallituksen naisten osuudella on johdonmukaisesti positiivinen yhteys Tobinin Q -mittariin. Kaksoisroolilla ei havaita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä suorituskykyyn, mikä selittyy ilmiön harvinaisuudella pohjoismaisissa pörssiyrityksissä.

Tutkielma vahvistaa näkemystä hallituspiirteiden ja yrityksen suorituskyvyn välisen yhteyden kontekstisidonnaisuudesta sekä käytetyn suorituskykymittarin merkityksestä. Pohjoismaisen toimintaympäristön erityispiirteet, kuten keskittynyt omistajarakenne ja vakiintuneet hallinnointitavat näkyvät tuloksissa erityisesti hallituksen koon ja riippumattomuuden osalta. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava tutkielman rajoitteet, kuten tarkastelujakson lyhyys, ruotsalaisten yritysten suuri osuus aineistossa sekä omistuksen keskittyneisyyttä kuvaavan kontrollimuuttujan puuttuminen.