Luovan tuhon rooli toimialoittaisessa tuottavuuskehityksessä

Abstract

Pitkällä aikavälillä talouskasvu on työn tuottavuuden kasvun seurausta. Tästä syystä on tärkeää tiedostaa, mistä tuottavuuskasvu lopulta syntyy. Työn tuottavuus määritellään olevan bruttokansantuote/arvonlisä jaettuna sen tuottamiseen käytetyillä työtunneilla. Schumpeteriläisen kasvuteorian mukaan talous kasvaa ja uudistuu luovan tuhon avulla, jonka myötä vanhat rakenteet tuhoutuvat uusien rakenteiden tieltä. Innovaatioilla on tässä uudistumisessa tärkeä rooli.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia luovan tuhon, eli mikrorakenteiden muutosten, roolia toimialoittaisessa tuottavuuskehityksessä Suomessa teollisuuden ja palveluiden aloilla. Tarkasteluajankohtana ovat vuodet 1999–2014, jotka on jaettu talouden syklisyyttä noudattaen kahteen toisistaan poikkeavaan periodiin eli vuosiin 1999–2007 ja 2008–2014. Toimialoista muodostettujen klustereiden aggregaattituottavuus hajotetaan dekomponointimenetelmän avulla yritystason osatekijöihin siten, että yritysten sisäinen tuottavuuskehitys ja luovan tuhon komponentit voidaan tunnistaa ja erottaa toisistaan.

Tutkimuksen tulosten perusteella yritysten sisäisellä rakennemuutoksella on suurin merkitys toimialan tuottavuuskehityksessä. Se, että elinkaarensa keskivaiheilla olevat yritykset pystyvät tehostamaan ja uudistamaan toimintaansa on tässä iso rooli, sillä ne pitävät hallussaan suuren enemmistön alan resursseista. Tulokset osoittavat myös, että luovalla tuholla on selkeä vaikutus toimialan tuottavuuskehitykseen, mutta verraten yritysten sisäisen tuottavuuskehityksen merkitykseen vaikutus jää korkeintaan kohtalaiseksi.