Fenomenologinen tutkimus etätyöstä ketterässä kehityksessä

annif.suggestionskehittäminen|etätyö|johtaminen|yritykset|organisaatiot|ohjelmistokehitys|tiimit|joustavuus|osaaminen|tietotyö|fifi
annif.suggestions.linkshttp://www.yso.fi/onto/yso/p4230|http://www.yso.fi/onto/yso/p10801|http://www.yso.fi/onto/yso/p554|http://www.yso.fi/onto/yso/p3128|http://www.yso.fi/onto/yso/p272|http://www.yso.fi/onto/yso/p21530|http://www.yso.fi/onto/yso/p6374|http://www.yso.fi/onto/yso/p17703|http://www.yso.fi/onto/yso/p8343|http://www.yso.fi/onto/yso/p12926fi
dc.contributor.authorRissanen, Roosa
dc.contributor.facultyfi=Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö|en=School of Technology and Innovations|-
dc.contributor.organizationfi=Vaasan yliopisto|en=University of Vaasa|
dc.date.accessioned2021-01-11T13:44:15Z
dc.date.accessioned2025-06-25T16:35:45Z
dc.date.available2021-01-11T13:44:15Z
dc.date.issued2020-11-30
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tutkitaan ohjelmistonkehittäjien kokemia merkityksiä, joita heille on muodostunut, kun he ovat tehneet etätöitä, sekä samanaikaisesti soveltaneet ketterän kehittämisen periaatteita. Aihetta on tarvetta tutkia, koska etätyön ja ketterän kehittämisen suosio on jatkuvasti kasvava. Tutkimusta sen sijaan IT-projektiryhmistä, jotka soveltavat ketteriä menetelmiä etätyössä on kuitenkin edelleen niukasti ja suurelta osin tämä esitetään konferenssipapereina. Tutkimuksessa käytetty tutkimusaineisto koostuu aihetta koskevasta aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta, sekä tässä tutkimuksessa tehdyistä haastatteluista. Tämän tutkimuksen empiirinen tieto saavutettiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastatelluilta asiantuntijoilta vaadittiin, että he ovat käyttäneet etätyöskentelyn aikana jotakin ketterää menetelmää, sekä tehneet etätöitä samanaikaisesti. Tutkimusmenetelmäksi valittiin fenomenologinen lähestymistapa, joka pyrkii ymmärtämään ihmisten kokemia kokemuksia ja merkityksiä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää merkitysrakenteita, jotka ovat nousseet ohjelmistonkehittäjien tehdessä etätöitä, sekä soveltaessa ketterän kehittämisen periaatteita. Tutkimus ei käsittele ohjelmistokehityksen erityispiirteitä. Koska kyseessä on fenomenologinen tutkimus, tutkimuskysymykset on asetettu niin, että vastausten pohjalta pystytään pohtimaan, sitä millaisia sanoitettuja merkityksiä haastateltaville on syntynyt etätyöskentelyn ja ketterästä kehittämisen soveltamisesta, sekä sitä miten nämä kokemukset ovat muodostuneet. Tutkimuksen tuloksena esitetään yksi yleinen merkitysverkosto, joka koostuu seuraavista merkityssuhteista: 1. Itsensä johtaminen 2. Tekniikan toimivuus 3. Tehokkuus 4. Työympäristö 5. Kommunikaatio 6. Työn koordinointi 7. Vaatimusten määrittely 8. Muutosmyönteisyys-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.contentfi=vain abstrakti|en=abstractOnly|-
dc.format.extent79-
dc.identifier.olddbid13030
dc.identifier.oldhandle10024/11871
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/9775
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020113097446-
dc.language.isofin-
dc.rightsCC BY-NC-SA 4.0-
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/11871
dc.subject.degreeprogrammefi=Tietojärjestelmätieteen maisteriohjelma|en=Master’s Programme in Information Systems|-
dc.subject.disciplinefi=Tietojärjestelmätiede|en=Information Systems|-
dc.subject.ysokehittäminen-
dc.subject.ysoetätyö-
dc.subject.ysoohjelmistokehitys-
dc.subject.ysotietotyö-
dc.titleFenomenologinen tutkimus etätyöstä ketterässä kehityksessä-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
UVA_2020_Rissanen_Roosa.pdf
Size:
1.56 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
Fenomenologinen tutkimus etätyöstä ketterässä kehityksessä