Laatujohtaminen vanhuspalveluissa: Laatujohtajan tehtäväalueet

Abstract

Laatujohtaminen on nykyään myös julkisella sektorilla yleinen johtamismalli. Vanhuspalveluihin kohdistuu vaatimuksia ja odotuksia monelta taholta. Suomen väestö ikääntyy seuraavat kolme vuosikymmentä voimakkaasti, mikä nostaa vanhustenhuollon entistä tarkemmin tarkastelun kohteeksi ja palveluja halutaan kehittää laatujohtamisen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä on hyvä laatujohtaminen vanhuspalveluissa ja mitkä ovat laatujohtajan keskeiset tehtäväalueet laadukkaitten vanhuspalveluiden johtamisessa. Tutkimuksessa ei ole ennakko-oletuksia tutkimuksen tulosten suhteen.

Tutkimuksen teoriaosuudessa määritellään laatujohtamiseen ja vanhustenhuollon laatuun liittyvää käsitteistöä. Teoriasisällössä tarkastellaan laatujohtajan keskeisiä tehtäväalueita. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Empiirinen aineisto kerättiin 13 kunnan vanhuspalveluista vastaavilta esimiehiltä teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistuneet olivat perehtyneet laatutyöhön. Teemahaastattelun alueiksi oli valittu henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön, laatukustannussuhteen parantaminen, sisäistä motivaatiota tukeva henkilöstöpolitiikka, prosessien kuvaus, laadunvarmistaminen, tutkimusten hyödyntäminen, koulutus sekä yhteistyön hyödyntäminen.

Tutkimuksen tuloksissa on havaittavissa, että laadukkaan vanhustenhuollon toteuttaminen vaatii johtajalta useiden tehtäväalueiden hallintaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että laadunvarmistuksen yleisimpänä apuvälineenä nähtiin arviointi niin asiakas- ja omaiskyselyjen kuin työntekijöiden itsearvioinnin ja arjen havainnoinnin kautta. Yksi tärkeimmistä laadun tekijöistä on henkilöstön osallistuminen laadun kehittä-miseen. Tiimit ja laaturyhmät ovat yksi tapa ottaa henkilöstö mukaan työn kehittämiseen. Yleisin työntekijän motivointikeino on työntekijöiden näkökulman huomiointi eri keinoin. Laatukustannussuhteen seuraaminen ja parantaminen nähtiin tärkeänä ja haasteellisena palveluista vastaavan tehtävänä. Prosessien kuvaus on yleistä nykypäivän vanhustenhuollon kehittämistyössä. Erityisesti asiakkaiden prosessien kuvauksista saamaa hyötyä korostettiin parantuvan palvelun myötä. Myös työntekijät pystyvät paremmin tarkastelemaan omaa työtään ja tehostamaan työtapojaan prosessikuvauksen kautta. Työntekijöiden kou-lutus nähtiin erittäin tärkeänä tekijänä vanhustenhuollon kehittämisessä. Työntekijöiden toiveet, aiheen ajankohtaisuus ja asiakkaiden tarpeet ovat keskeisiä kriteereitä koulutusten valinnassa. Yhteistyö on välttämätön ja tärkeä työmuoto vanhustenhuollossa. Yhteistyö on voimavara ajatusten, kokemusten ja tietojen vaihtamisen kannalta. Kaikkein merkittävimmät laadukkaan vanhuspalvelun mahdollistajat olivat henkilöstön hyvinvointi ja osallistuminen, riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta, riittävät taloudelliset resurssit, yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimintatavat sekä palvelujen tuottaminen asiakkaan lähtökohdista.