Saat mitä mittaat: työhyvinvointikyselyiden sisällön ja käytännön toteutuksen parhaat toimintatavat

Abstract

Työhyvinvoinnin merkitys organisaatioiden kilpailukyvyn, henkilöstön sitoutumisen ja kestävän suorituskyvyn näkökulmasta on korostunut viime vuosina. Samalla työhyvinvointiin liittyvän tiedon hyödyntäminen osana henkilöstöjohtamista ja HR-analytiikkaa on noussut yhä tärkeämpään rooliin. Työhyvinvointikyselyt ovat yksi organisaatioiden yleisimmin käyttämistä työhyvinvoinnin mittaamisen välineistä, mutta niiden sisältöihin, toteutustapoihin ja hyödyntämiseen liittyvä tutkimus on edelleen osittain hajanaista. Lisäksi työhyvinvointia tarkastellaan tutkimuksessa usein yksipuolisesti, jolloin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen huomioiminen jää vähäiseksi.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa työhyvinvointikyselyiden sisältöön ja toteutukseen liittyviä toimintatapoja, jotka tukevat laadukkaan työhyvinvointidatan keräämistä ja hyödyntämistä organisaatioissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu työhyvinvoinnin kolmidimensionaaliseen malliin, jossa työhyvinvointi nähdään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista muodostuvana kokonaisuutena. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään Job Demands–Resources (JD-R)-mallia. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla työhyvinvoinnin mittaamisesta vastaavilta henkilöiltä erilaisista organisaatioista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulosten perusteella työhyvinvointikyselyiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää organisaation kontekstin huomioon ottamista sekä työhyvinvoinnin fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien kokonaisvaltaista tarkastelua. Tuloksissa korostuvat erityisesti kyselyiden selkeän rakenteen, tarkoituksenmukaisen kyselysyklin, henkilöstön luottamuksen ja johdon sitoutumisen merkitys. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että työhyvinvointikyselyiden hyödyllisyys muodostuu erityisesti siitä, miten kerättyä dataa hyödynnetään työhyvinvoinnin systemaattisessa kehittämisessä.

Tutkimus lisää ymmärrystä työhyvinvointikyselyiden kehittämisestä ja hyödyntämisestä sekä tarjoaa organisaatioille käytännön näkökulmia työhyvinvoinnin systemaattiseen mittaamiseen ja kehittämiseen.