Kyberrikollisuuden torjunnan oikeudelliset perusteet : Poliisin toimivaltuudet oikeudellisessa tarkastelussa

Teknologian kehitys ja globalisaatio ovat mahdollistaneet valtavasti uusia asioita ja helpottaneet monen arkea. Teknologian kehityksen ja globalisaation hyötyjä käyttävät hyväkseen myös rikolliset. Teknologian kehitys mahdollistaa yhä tehokkaamman ja laajamittaisemman kyberrikollisuuden, jota viranomaiset pyrkivät torjumaan. Teknologian kehittymisen myötä uudenlainen rikollisuus aiheuttaa sen, että lainsäätäjän on päivitettävä lainsäädäntöä vastaamaan näitä uusia rikoksia. Esimerkiksi tietomurron ja tietoliikenteen häirinnän kriminalisointi on osoittanut sen, että uusia rikosnimikkeitä tulee lisää ja niiden kriminalisointi on tärkeää, jotta poliisin toimivaltuuksia voidaan kohdistaa näiden rikosten ennalta estämiseen, paljastamiseen, selvittämiseen ja syyteharkintaan saattamiseen. Tutkielman lähtökohdat ovat kohtalaisen haastavat, koska oikeustieteellistä tutkimusta kyberrikollisuudesta on niukasti. Lisäksi käsitteiden selkeän määritelmän puuttuminen tuo tutkielmaan haasteita. Nämä haasteet ovat kuitenkin minimoitu tutkielmassa sillä, että kyberrikollisuuden käsitteet on tutkielmassa määritelty ja ne ovat pidetty tarkoituksenmukaisesti melko laaja-alaisena. Tämä lainopillinen tutkielma tarkastelee poliisin toimivaltuuksia etenkin kyberrikollisuuden torjunnan näkökulmasta. Tutkielmassa perehdytään tarkemmin kyberrikollisuuteen, kyberrikoksiin ja etenkin poliisin toimivaltuuksiin. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan poliisin toimi-valtuuksia lainsäädännön näkökulmasta. Tutkielma pyrkii vastaamaan siihen, mitä toimivaltuuksia poliisilla on torjua kyberrikollisuutta oikeuden näkökulmasta ja mitä haasteita tähän saattaa liittyä. Erityisesti lainsäädännön kehitys ja sen ajantasaisuus ovat tarkastelun kohteena. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millä poliisin toimivaltuuksilla kyberrikollisuutta torjutaan, ja onko lainsäädäntö riittävää. Poliisilain (872/2011) 5 luvun salaiset tiedonhankinta keinot ovat merkittävässä roolissa etenkin kyberrikosten ennalta estämisen kannalta. Tutkielmassa tarkastellaan voimassa olevaa lainsäädäntöä etenkin lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kautta. Tarkastelun avulla tutkielmassa saadaan selville lainsäädännön toimivuus ja mahdolliset haasteet, josta esimerkkinä on korkeimman oikeuden ratkaisu 2022:23. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että poliisin toimivaltuuksista säätävät lait ovat nykyään suhteellisen hyvin ajan tasalla, mutta lainsäädännön reagointi teknologian kehitykseen on usein liian hidasta. Lainsäädännön uudistukset tulevat hieman jäljessä lainsäädännöllisten puutteiden havaitsemisen jälkeen, etenkin kyberrikollisuuden torjunnan osalta. Esimerkkinä tästä on poliisihallituksen työryhmän loppuraportin havainnot televalvonnan ja telekuuntelun puutteista vuonna 2015. Näihin puutteisiin saatiin muutos vasta vuonna 2022. Toinen suuri haaste kyberrikollisuuden torjunnassa on ilmiön valtionrajat ylittävä luonne. Tämä luo ongelmia kyberrikollisuuden torjuntaan siinä, että poliisin toimivaltuudet eivät ylety valtionrajojen ulkopuolelle.