Seksuaalineuvontaa verkossa : Asiantuntijan ja asiakkaan vuorovaikutuksen diskurssit

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista on asiantuntijoiden ja asiakkaiden välinen vuorovaikutus seksuaaliasioihin neuvontaa antavassa verkkopalvelussa. Tutkimuksen aineistona on Sexpo-säätiön nettineuvonnasta 7.2.2018‒19.3.2020 välisenä aikana keräämäni 58 kysymysvastaus-paria. Käytän diskurssianalyysin traditioihin kuuluvaa kontrapunktista analyysiä ja -keskustelunanalyysiä tutkimusmenetelminä. Tutkimukseni etenee siten, että selvitän ensin, mitä teemoja seksuaaliasioihin liittyvässä nettineuvonnassa nousee esiin. Sitten perehdyn siihen, millaisia diskursseja teemojen käsittelyssä rakentuu. Lopuksi tarkastelen, millaisia jännitteitä nettineuvonnan diskurssien välille on tunnistettavissa. Asiakkaiden esittämät kysymykset nettineuvonnassa käsittelivät sukupuolen- ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden, parisuhteen, seurustelun ja seksiin liittyviä teemoja.

Diskurssien rakentuminen aineistossa tapahtuu eksplisiittisesti ja implisiittisesti. Eksplisiittisesti ilmaistu diskurssi on julkisesti esillä. Implisiittisesti esillä oleva diskurssi on piilossa ja ilmenee tekstissä kilpailevaan diskurssiin liittyvinä sanavalintoina. Asiakkaiden esittämissä kysymyksissä oli vallalla yksi heteronormatiivinen diskurssi, joka vaientaa kaikki muut diskurssit. Asiantuntijan vastauksissa oli yhtä aikaa läsnä useita diskursseja, joissa punnitaan tasapuolisesti erilaisia vaihtoehtoja.

Nettineuvonnan diskurssien väliset jännitteet syntyvät asiantuntijan ja asiakkaan vuorovaikutuksen tuloksena. Kun vastakkaiset diskurssit ovat läsnä vuorovaikutuksessa, syntyy jännitepareja, jotka tutkimuksessani ovat pysyvyys ja muutos, yksityisyys ja julkisuus sekä neutraalius ja tunnepitoisuus. Pysyvyyteen liittyvät tekijät ovat yhdistettävissä nettineuvonnan kontekstin ominaisuuksiin, kuten tekstimuotoisuuteen, asynkronisuuteen ja julkisuuteen, kun taas muutosta edustaa viestin sisältö. Yksityisyyden diskurssi on läsnä asiantuntijan henkilökohtaisen tiedon antamisen välttelemisenä, ja siinä että asiakkaat eivät jaa omia henkilötietojaan. Julkisuuden diskurssia edustaa asiakkaan omien huolien kertominen. Neutraaliuden diskurssi näkyy asiantuntijan vastauksen asiallisuutena, kun taas tunnepitoisuuden diskurssia edustaa asiantuntijan osoittama kielellinen myötätunto asiakasta kohtaan.

Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että aroista asioita puhuminen helpottuu nettineuvonnan kautta. Asiakkaat saavat vastauksen kysymäänsä aiheeseen, ja asiantuntijat antavat informaatiota ja myötätuntoa. Nettineuvonnan asynkronisuus, julkisuus ja tekstimuotoisuus vaikuttavat asiantuntijan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen.