Pikavippien vaikutus kotitalouksien ylivelkaantumiseen

dc.contributor.authorKostiainen, Heini
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2013-11-28
dc.date.accessioned2018-04-30T13:42:05Z
dc.date.accessioned2025-06-25T19:23:20Z
dc.date.available2013-12-17
dc.date.available2018-04-30T13:42:05Z
dc.date.issued2013
dc.description.abstractTutkimuksen tehtävä on tuottaa määrällistä tietoa siitä, kuinka suuri vaikutus pikavipeillä on kotitalouksien ylivelkaantumiseen Suomessa. Työn empiirisessä osassa tarkastellaan aikasarjoihin perustuvan regressioanalyysin avulla, johtaako edellisellä periodilla otettu pikavippi seuraavalla periodilla maksuhäiriömerkintään. Aikasarjoja analysoimalla etsitään vastausta siihen, minkälaista vaihtelua pikavippien ja maksuhäiriöisten henkilöiden määrän välillä on eri aikaperiodeilla. Lopuksi saatuja tuloksia verrataan muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin pienlainojen ja ylivelkaantumisen yhteydestä. Teoreettiseksi taustaksi esitetään katsaus suomalaisiin pikavippeihin ja amerikkalaisiin payday-lainoihin. Näiden lisäksi käsitellään ylivelkaantumista tulojen, kulutuksen, velkaantuneisuuden, behavioristisen taloustieteen, talouden hallinnan ja taloudellisen lukutaidon näkökulmasta. Ylivelkaantumisen mittariksi on valittu yksityishenkilön maksuhäiriömerkintä Suomen Asiakastiedon rekisterissä. Tutkimusta varten on saatu neljännesvuosiaineisto maksuhäiriöistä Suomen Asiakastiedolta ja pikavipeistä Tilastokeskukselta. Regressiomalliin muuttujaksi otettiin myös työttömien työnhakijoiden määrä, koska työttömyys on usein ylivelkaantumisen taustalla. Tutkimusperiodi on pituudeltaan viisi ja puoli vuotta aikavälillä 2008–2013 siksi, että Tilastokeskus on tilastoinut tietoja pikavipeistä vuodesta 2008 lähtien. Empiiristen tulosten mukaan pikavippien määrä edellisellä vuosineljänneksellä on tilastollisesti merkitsevä ylivelkaantuneiden henkilöiden määrää seuraavalla kvartaalilla selittävä tekijä. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrää ei voida selittää kausivaihtelun avulla, mutta pikavippien sarjassa on havaittavissa heikkoa kausiluonteista heilahtelua trendin ympärillä. Muissa maissa tehdyissä selvityksissä on myös saatu vahvaa näyttöä pienlainojen vaikutuksesta ylivelkaantumiseen. Suuri osa pikavippien käyttäjistä on henkilöitä, jotka ovat jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa. Kesällä 2013 voimaan tulleella kulutusluottojen korkoja rajoittavalla lakimuutoksella voidaan mahdollisesti vaikuttaa jatkossa pikavipeistä aiheutuviin maksuvaikeuksiin. ______________________________________________________________________
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent75
dc.identifier.olddbid2099
dc.identifier.oldhandle10024/2051
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/14830
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/2051
dc.subject.degreeprogrammefi=Taloustieteen maisteriohjelma|en=Master's Programme in Economics|
dc.subject.studyfi=Taloustiede|en=Economics|
dc.titlePikavippien vaikutus kotitalouksien ylivelkaantumiseen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_5626.pdf
Size:
825.59 KB
Format:
Adobe Portable Document Format