Suomen alueelliset tuloerot - mistä erot johtuvat?

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorTynkkynen, Riku
dc.contributor.facultyfi=Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö|en=School of Accounting and Finance|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2018-09-25
dc.date.accessioned2019-09-25T17:36:53Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:43:49Z
dc.date.available2018-10-22
dc.date.available2019-09-25T17:36:53Z
dc.date.issued2018
dc.description.abstractTässä Pro gradu tutkielmassa tarkastellaan Suomen alueellisia tuloeroja ja pohditaan mistä alueelliset tuloerot johtuvat. Tutkielmassa syvennytään aluksi maakuntavertailun muodossa tarkemmin Uudenmaan, Vaasan, Lapin sekä Kainuun maakuntien eroavaisuuksiin. Maakuntavertailua seuraavassa kappalessa 6 tarkastellaan tuloerojen kehitystä 2000-luvun Suomessa (2000-2014) seutukunta tasolla. Tuloeroja tarkastellaan tutkielmassa pääosin tuotannon näkökulmasta. Tutkielman tukena on käytetty useita tutkimuksia etenkin Suomen alueellisista tuloeroista. Tilastokeskuksen PX-Web tietokannoista kerätyt tiedot muodostavat kappaleen 4 maakuntavertailun sekä kappaleen 6 konvergenssitutkimuksen aineiston. Tutkimuksen keskeisin havainto on, ettei alueellisille tuloeroille ole yhtä selittävää tekijää, vaan niiden taustalla vaikuttaa useita merkitseviä tekijöitä. Alueen toimialarakenne, tuottavuus, työllisyys sekä kiinteä ja henkinen pääoma ovat yhteydessä alueellisiin tuloeroihin. Keskeisimpänä vaikuttavana voimana alue erojen taustalla jyllää agglomeraatio eli kasautumisedut. Taloustieteellisessä tutkimuksessa alueellisten tuloerojen selittäjänä korostetaan etenkin inhimillisen pääoman kasautumisetuja. Tutkimuksessa havaittiin, ettei tuloerojen tarkastelu olisi mielekästä ilman historiallista aikajännettä, sillä niiden kehittyminen on pitkän ja monisyisen prosessin tulos. 2000-luvulla Suomen köyhimmät seudut ovat kehittyneet nopeinta vauhtia. Useat vielä vuosituhannen vaihteessa rikkaimpien joukossa olleista seuduista ovat sen sijaan kehittyneet heikoimmin, mitä selittää osin seutujen yksipuolinen toimialarakenne, suhteellisen pieni koko ja suhdanneherkkyys. Talouskasvun muuttujien (joista etenkin korkeakoulutettujen sekä tutkimus- ja kehitystyön) keskittyminen yliopistoseuduille saattaa tulevaisuudessa kiihdyttää korkeakouluseutujen kasvua suhteessa muuhun maahan.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent72
dc.identifier.olddbid10222
dc.identifier.oldhandle10024/9594
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/7365
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9594
dc.subjectalueelliset tuloerot
dc.subjectinhimillinen pääoma
dc.subjectagglomeraatio
dc.subjectkaupunkitaloustiede
dc.subjecttalouskasvu
dc.subjectkonvergenssi
dc.subject.degreeprogrammefi=Taloustieteen maisteriohjelma|en=Master's Programme in Economics|
dc.subject.studyfi=Taloustiede|en=Economics|
dc.titleSuomen alueelliset tuloerot - mistä erot johtuvat?
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
osuva_8323.pdf
Size:
756.5 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt