”Ei kai se kuullut mitä me puhuttiin?” Tyttöjen ja poikien näkemyksiä juoruilusta ja siihen liitetystä syyllisyydestä

dc.contributor.authorRinta-Kanto, Eeva-Leena
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2006-11-14
dc.date.accessioned2018-04-30T13:47:32Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:30:26Z
dc.date.available2018-04-30T13:47:32Z
dc.date.issued2006
dc.description.abstractTutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten näkemyksiä juoruilusta ja siihen liitetystä syyllisyydestä. Tutkimuksessa selvitetään, miten juoruilu vaikuttaa tyttöjen ja poikien yhteisöihin koulussa. Lisäksi tutkitaan, miten nuoret kokevat juoruiluun liitetyn syyllisyyden vaikuttavan heidän sosiaalisiin suhteisiinsa. Tutkimuksessa pohditaan myös, vaikuttaako sukupuoli näiden näkemysten muodostumiseen. Tarkastelun kohteena ovat noin 14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien kirjoittamat tarinat. Aineisto on kerätty eläytymismenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto koostuu 31 tarinasta, jotka on kirjoitettu kahden eri kehyskertomusvariaation pohjalta. Variaatiot erottaa toisistaan juoruilun aiheuttama syyllisyyden kokemus. Vaihtelemalla syyllisyyden kokemusta saadaan selville muutoksen mahdolliset vaikutukset vastaajien näkemyksiin juoruilusta. Juoruilu on keskinäisviestintää, johon osallistuu aina vähintään kaksi osapuolta. Heidän keskinäinen suhteensa vaikuttaa viestintätapahtuman etenemiseen ja lopputulokseen. Kahden teoreettisen näkökulman avulla tutkitaan juoruilun vaikutuksia nuorten yhteisöihin ja tunteisiin. Koska syyllisyydellä on tärkeä rooli sosiaalistumisessa ja sosiaalisen kontrollin muotoutumisessa, on sen liittäminen osaksi juorututkimusta perusteltua. Tutkimus osoitti, että juoruileminen on luonnollista tyttöjen ja poikien keskinäisviestintää. Yksikään vastaaja ei kyseenalaistanut juorujen olemassaoloa kouluyhteisössä. Nuorten näkemykset juoruilusta ovat kuitenkin hyvin negatiivisia, mutta silti sen voidaan katsoa edistävän yhteisöllisyyden säilymistä. Tyttöjen juoruilulle oli ominaista salaisuuksien vaihtaminen ja ystävyyssuhteiden vahvistaminen. Pojat taas tunsivat juoruilun olevan oikeutettua, vaikka olivatkin harmissaan juorun kohteen puolesta. Tutkimuksen kannalta oli yllättävää, etteivät kaikki vastaajat mukailleet annettua kehyskertomusta. Suurin osa vastaajista ei liittänyt syyllisyyttä osaksi juoruilua.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent85
dc.identifier.olddbid4819
dc.identifier.oldhandle10024/4771
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/6758
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/4771
dc.subjectjuoruilu
dc.subjectkeskinäisviestintä
dc.subjectnuoret
dc.subjectyhteisöllisyys
dc.subjectsyyllisyys
dc.subject.studyfi=Viestintätieteet|en=Communication Studies|
dc.title”Ei kai se kuullut mitä me puhuttiin?” Tyttöjen ja poikien näkemyksiä juoruilusta ja siihen liitetystä syyllisyydestä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot