Seinäjoen lähidemokratian ideaalimallin kehittäminen

Abstract

Tutkielman tavoitteena on auttaa kehittämään Seinäjoen lähidemokratiaa. Tutkielma on tehty Seinäjoen kaupungin toiveesta. Ylistarossa ja Nurmossa toimineet asukaslautakunnat ovat toimineen siitä lähtien kun Nurmo ja Ylistaro liittyivät Seinäjokeen vuonna 2009. Lautakuntien tehtävänä on ollut toimia lähidemokratian välineenä ja siten säilyttää päätösvaltaa Nurmon ja Ylistaron alueella. Lautakunnat eivät onnistuneet tehtävissään, joten ne on päätetty korvata uudella mallilla. Tämän tutkielman tarkoitus on auttaa kehittämään uutta mallia sekä analysoida vanhojen asukaslautakuntien toimintaa. Asukaslautakunnat perustettiin Peräseinäjoelle, Ylistaroon ja Nurmoon, mutta tässä tutkielmassa keskitytään vain Nurmoon ja Ylistaroon.

Teoriaosuudessa on käsitelty Suomen kuntauudistuksia ja hallinnon muutoksia vuosien varrella. Lisäksi tutkielmassa käsitellään demokratiateorioita ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Lopuksi teoriassa käsitellään Suomessa vuosien varrella käytettyjä lähidemokratian malleja.

Haastatteluissa haastateltiin Ylistaron ja Nurmon asukaslautakuntien jäseniä sekä Ylistaroseuran ja Nurmon Alapääseuran jäseniä. Haastattelut olivat teemahaastatteluita, joissa teemoina olivat nykyisten asukaslautakuntien onnistuminen ja kehitysideat.

Tutkielmasta selvisi, että asukkaiden tietoisuus lautakuntien olemassaolosta on ollut huono. Lautakunnat eivät koskaan päässeet antamaan lausuntoja kaupungille, vaikka niin oli luvattu. Lautakunnat eivät koskaan saaneet suurta suosioita alueen asukkaiden keskuudessa, jos verrataan esimerkiksi vanhoihin valtuustoihin. Lautakuntien budjetit olivat aluksi hyvät, mutta kokeilun loppua kohti nekin pienenivät. Yhteistyö lautakuntien ja kyläseurojen välillä ei toiminut ja kyläseurat pitivät lautakuntien toimintaa turhan byrokraattisena.