Vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteet : Listaamattomien suuryritysten vuosi- ja vastuullisuusraporteissa

Abstract

Viimeisten vuosikymmenten aikana globaalissa liiketoimintaympäristössä tapahtuneet merkittävät muutokset ovat muokanneet organisaatioiden toimintaa ja tavoitteita. Menestystä ei mitata ainoastaan taloudellisten mittareiden mukaan, vaan organisaatioissa ollaan yhä tietoisempia sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden tärkeydestä. Vastuullisuudesta on tullut strateginen prioriteetti, mikä heijastuu myös henkilöstöjohtamiseen. Henkilöstöjohtamisen prosesseja ja käytänteitä pyritään kehittämään entistä vastuullisemmiksi samalla kun vahvistetaan työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista organisaation vastuullisuustoimiin.

Sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus yritysten roolista kestävän kehityksen edistämisessä kannustaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuustavoitteista ja -toimista. Vastuullisuusraportointia on vauhdittanut myös kasvaneet sääntelyvaatimukset ei-taloudellisista tiedoista. Vastuullisuusraportoinnista on tullut yleinen käytäntö, jonka avulla yritykset osoittavat taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvää suorituskykyään.

Vastuullinen henkilöstöjohtaminen on noussut yhdeksi keskeiseksi henkilöstöjohtamisen tutkimusalueeksi. Tutkimusta, joka yhdistää vastuullisen henkilöstöjohtamisen ja vastuullisuusraportoinnin, on kuitenkin melko vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteitä ja niihin liittyviä mittareita suomalaiset listaamattomat suuryritykset raportoivat. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineistona on hyödynnetty kymmenen yrityksen vuosi- ja vastuullisuusraportteja tilikaudelta 2024. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan erityisesti yritysvastuuta, vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteitä ja mittareita sekä vastuullisuusraportointia ja sen sääntelyä.

Tutkimustulosten mukaan yritysten raportoimat vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteet keskittyvät erityisesti sosiaaliseen vastuullisuuteen. Käytänteet painottavat henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, osaamisen kehittämistä, sitouttamista sekä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämistä. Raportoituihin käytänteisiin kuuluvat myös ilmoituskanava, joka mahdollistaa anonyymin huolenaiheiden esiintuonnin, sekä HR-järjestelmiin kohdistuvat kehitystoimet. Tulokset osoittavat, että yritykset raportoivat samankaltaisista vastuullisen henkilöstöjohtamisen käytänteistä ja mittareista. Käytänteitä kuvataan myönteisesti eikä heikkouksista juuri raportoida. Lisäksi monet mittarit seuraavat toiminnan laajuutta, mutta eivät yksittäisten käytänteiden aikaansaamia vaikutuksia. Henkilöstöjohtamisen arviointi vastuullisuusnäkökulmasta olisi perustellumpaa, jos yritykset raportoisivat avoimemmin toimintansa vaikutuksista ja haasteista.