OSAKKEEN HINNOITTELUN VAIKUTUS OSAKKEEN TULEVAAN TUOTTOON

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia osakkeiden hintapohjaisten tunnuslukujen vaikutusta osakkeen tulevan tuoton ennustamisessa. Tutkielmassa perehdytään tutkimuksessa aiemmin esiintyneisiin arvoanomalioihin. Arvoanomalialla tarkoitetaan ilmiötä, jonka mukaan alhaisella hinnan ja jonkin valitun yrityksen tilinpäätöksestä mitattavan suureen välisellä suhteella on tekemistä osakkeen tulevaan tuottoon.

Tutkielma sivuaa tehokkaiden markkinoiden käsitteitä, joihin mm. Capital asset pricing model (CAPM) ja Portfolioteoria kuuluvat. Tehokkaiden markkinoiden teorioiden mukaan ei pitäisi olla mahdollista kyetä voittamaan markkinoiden tuottoa, riski huomioitaessa. Arvoanomalioissa on kuitenkin kyse siitä, että valitsemalla osakkeita tiettyjen tunnuslukujen suuruuden tai pienuuden perusteella voidaan tehokkaiden markkinoiden hypoteesin vastaisesti saada aikaan ylituottoja, joita CAPM ei kykene selittämään. Tässä tutkielmassa arvoanomalioihin perehdytään tutkimuksen ja teorian perusteella, jonka jälkeen tutkitaan osakeaineistoa. Osakeaineistosta on poistettu tutkimuksen luonteen vuoksi joitakin epälikvidejä osakkeita sekä kaikki rahoitusalan osakkeet. Osakkeiden tuottoja on tutkittu muodostamalla portfolioita 1,3,5 ja 7 vuoden ajanjaksoille. Aineisto koostuu Helsingin pörssin(OMXH) aineistosta vuosilta 2002−2009 ja sitä tutkitaan regressioanalyysin avulla. Tarkoitus on selvittää onko P/B-, P/E-, P/CF- ja D/Ptunnuslukujen suuruudella tilastollista merkitsevyyttä osakkeiden keskimääräisissä tuotoissa. Tutkielmassa selvitetään samanaikaisesti myös CAPM:n mukaisen beetan kykyä mitata osakkeiden keskimääräistä tuottoa. Tutkielmassa vertaillaan tuottojen ennustettavuutta tunnuslukujen avulla beetan toimiessa kontrollimuuttujana. Tutkielman tuloksissa selvisi tilastollisesti vahvan D/P anomalian esiintyminen Helsingin pörssissä tutkimusajankohtana. Muiden anomalioiden kohdalla tilastollista merkitsevyyttä ei löydetty. Useassa tapauksessa keskimääräiset kuukausittaiset tuotot olisivat olleet CAPM:n ennustamaa paremmat. Tulos saattaa johtua myös anomalioiden kausittaisesta luonteesta. Tuloksista oli havaittavissa myös, ettei beetalla ole useimmiten lainkaan tilastollista selityskykyä osakkeiden tuoton suhteen. Tapauksissa, joissa beetalta löydettiin tilastollista merkitsevyyttä. Merkitsevyys oli vahvasti negatiivinen ja näin ollen päinvastainen CAPM:n teorian kanssa.