Paikallisen toimintaryhmän laadullisten tavoitteiden arviointi: case Pirityiset ry:n toimintakausi 2007–2013

Abstract

Maaseutu on kokenut viime vuosikymmenten aikana voimakkaan muutoksen, jossa väestö on muuttanut keskuksiin ja alkutuotannon merkitys maaseudun elinkeinona on vähentynyt voimakkaasti. Maaseutua pidetään kuitenkin tärkeänä osana yhteiskuntaa ja maaseudun merkitys tunnustetaan laajasti julkisen vallan taholta. Myös Euroopan unioni pitää maaseudun hyvinvointia tärkeänä koko yhteisön hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Euroopan unionista on lähtöisin Leader-yhteisöaloite, jonka suomalainen toteuttamistapa on toimintaryhmätyö. Toimintaryhmät ovat vakiinnuttaneet asemansa tärkeänä osana maaseudun kehittämistä myös Suomessa.

Pirityiset ry on Keski-Pohjanmaalla Kaustisen seutukunnassa toimiva paikallinen toimintaryhmä. Aloite tutkimukseen lähti toimintaryhmältä. Toimintaryhmän rahoitus ja toiminnan painopisteet määrittyvät EU-ohjelmakausien mukaan. Toimintakauden 2007–2013 lähestyessä loppuaan ja uutta toimintakautta suunniteltaessa toimintaryhmä haluaa arvioida laadullisten tavoitteidensa toteutumista. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla. Haastateltavina on ollut hankkeiden parissa työskennelleitä, Pirityiset ry:n toimin- nassa mukana olleita ja paikallisia kunnallishallinnon edustajia. Haastateltavia valittaessa huomioitiin eri hanketyypit ja Pirityisten toiminta-alueen kunnat. Haastattelut on toteutettu kevättalvella 2012.

Tutkimuksessa luodaan kuvaa suomalaisesta maaseutupolitiikasta, maaseudun historiasta ja sen nykytilanteesta. Myös Leader-metodi ja toimintaryhmätyö esitellään ja kerrotaan sen aluetaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii neoendogeenisuuden teoria. Neoendo- geenisuus yhdistää ulkoa päin tulevat eli eksogeeniset kehitysvaikutteet ja alueen sisäiset eli endogeeniset tekijät ja luo niistä yhteisen mallin. Alueet saavat kehitysvaikutteita ulkopuolelta, mutta paikalliset asukkaat ja alueen omat voimavarat ovat sen kehittämisen perustana. Leader-metodi ja toimintaryhmätyö on hyvä esimerkki neoendogeenisesta kehitysmallista. Siinä julkisen vallan taholta eli kunnilta ja Euroopan unionilta annetaan taloudellinen kehityspanos, joka luo mahdollisuuden kehittää maaseutualueita paikallisten asukkaiden aloitteellisuuteen tukeutuen ja alueiden omien, ainutlaatuisten piirteiden mukaan.

Arvioinnin perusteella toimintaryhmä saavuttanut varsin hyvin toimintakaudelle asettamansa laadulliset tavoitteet. Toimintaryhmä on tärkeä osa seudun kehittämistä ja sillä on hyvät suhteet seudun muihin toimijoihin. Toimintaryhmä koetaan helposti lähestyttäväksi ja tärkeäksi paikalliseksi kehittäjäksi ja hankkeiden kautta sillä on myös tärkeä merkitys yhteisöllisyyden luojana. Seutukunnan taloudellinen tulevaisuus on paljolti vahvan alkutuotannon ja pienyrittäjyyden varassa. Toimintaryhmä voi osaltaan parantaa seudun toimintaedellytyksiä tukemalla pienyrittäjyyttä. Uusia mahdollisuuksia on löydettävissä esimerkiksi elintarviketuotannon ja metsästysharrastuksen parista. Tulevaisuuden kannalta tärkeää on myös nuorten mielipiteiden huomioiminen ja nuorten saaminen mukaan toimintaan.