How effective are boards of directors perceived to be in Finland? : Board members and CEO’s perceptions of the state of the attributes that support effectiveness of boards of directors at South Ostrobothnia and Ostrobothnia, Finland
Pysyvä osoite
Kuvaus
Tehokkaasti toimiva hallitus on voimavara, joka tuo valtavasti arvoa yritykselle. Nykypäivän muuttuva ympäristö ja kriisit ovatkin korostaneet hallitusten roolia ja vastuuta. Kaikesta tästä huolimatta, monet hallitukset ovat hyvin passiivisia ja tehottomia. Näin ollen tässä tutkimuk-sessa analysoidaan, kuinka tehokkaaksi hallituksien kanssa työskentelevät henkilöt kokevat heidän hallituksensa työskentelyn Etelä-Pohjanmaan - ja Pohjanmaan yrityksissä. Erityisen tarkkailun kohteena ovat hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien käsitykset niistä ominai-suuksista, jotka rakentavat hallituksen tehokkuutta: riippumattomuus, aktiivisuus, osaami-nen, ja käyttäytyminen. Lisäksi tutkimuksessa verrataan vastauksia eri vastaajaryhmien välil-lä: H1; suoritettu - / ei suoritettu hallituksen koulutusohjelma, H2; yrityskoot 0–9 hlö. / yli 9 hlö., ja H3; alhainen - / korkea vastuu.
Tutkimus perustuu viitekehykseen, joka on rakennettu laajan kirjallisuuskatsauksen avulla niistä ominaisuuksista, jotka selittävät hallituksen tehokkuutta. Viitekehyksen pohjalta tehtiin laaja ja yksityiskohtainen kysely. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kauppaka-marin kanssa, jonka verkostosta suurin osa vastauksista saatiin. Tutkimus perustuu 50:nen hallitustyöskentelyssä mukana olevan vastaajan näkemyksiin. Ryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja analysoitiin t-testillä ja Mann-Whitneyn U-testillä.
Tutkimus esittää monia mielenkiintoisia tuloksia liittyen hallitusten tehokkuuteen. Hallitusten aktiivisuudessa oli paljon vaihtelua vastaajien välillä ja aktiivisuus saikin kokonaisuudessaan huonoimmat arviot verrattuna muihin ominaisuuksiin. Alueemme hallitukset ovatkin yllättä-vän epäaktiivisia. Myös riippumattomuudessa on parantamisen varaa, sillä suurin osa vastaa-jista arvioi, että yksittäisten hallitusjäsenten intressit eivät ole täysin yrityksen edun mukaisia. Ei ollut yllättävää, että kompetenssi ja tasapuolisuus liittyen ikään ja sukupuoleen oli kokonai-suudessaan heikkoa. Toisaalta hallituksen käyttäytymisellä oli parhaat arviot hallitusten te-hokkuutta selittävissä ominaisuuksissa. Kokonaisuudessaan tutkimus toi esille merkittävästi kirjallisuudessa painotettuja hallituksien heikkouksia. Tutkimuksen hypoteesit eivät vaikutta-neet tilastollisesti merkittävästi hallitusten tehokkuuteen. Kuitenkin tutkimus toi esille monia muita tilastollisesti merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Oli tilastollisesti merkittävää, että hal-lituksen valmennusohjelman/-ohjelmat suorittaneet vastaajat käyttivät paljon enemmän aikaa hallitustoimintaan, ja heillä oli monipuolisempi kokemus hallitustyöstä. Toisaalta pk-yritysten / suurten yritysten vastaajat olivat lähes tilastollisesti merkittävästi tehokkaampia kuin mikroyritykset, sillä huomattava osa kyselykysymyksistä osoitti tilastollisesti merkittäviä eroja isompien yritysten eduksi. Myös suurta vastuuta yrityksestä kokevilla vastaajilla oli ko-konaisuudessaan parempia tuloksia, kuin vastaajilla, jotka kokivat alhaista vastuuta yritykses-tä, mutta ei tilastollisesti merkittävästi.
