Bakgrund, motivation och attityder hos invandrarna i Vasa - en fallstudie

Abstract

Tutkielmani päätavoite on tutkia Vaasassa asuvien maahanmuuttajien taustaa, motivaatiota kieltenoppimiseen sekä asenteita kieliä kohtaan. Toisena päätavoitteenani on kartoittaa maahanmuuttajatilannetta Suomessa ja erityisesti Vaasan kaupungissa. Vertailukohteena käytän maahanmuuttajatilannetta Ruotsissa. Tutkielmani metodi on pääosin kvalitatiivinen, mutta joidenkin asioiden käsittelyssä apuna ovat olleet myös kvantitatiiviset metodit. Tutkimusmateriaalini koostuu lähinnä maahanmuuttajaopiskelijoiden vastauksista laatimaani kyselylomakkeeseen. Vertailukohteena ja tärkeänä materiaalina tutkimuksessani olen käyttänyt Tom Holttin ja Kjell Herbertsin (2006) tekemää kyselyä "Vaasa kaksikielisenä ja monikulttuurisena kaupunkina - Vasa som tvåspråkig och mångkulturell stad".

Maahanmuuttajatilanteen kartoituksesta käy ilmi se, että Suomi ottaa vastaan Ruotsiin verrattuna vähän maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien lukumäärän odotetaan kuitenkin kasvavan Suomessa tulevaisuudessa. Eri kieliryhmiä on edustettuina niin Suomessa kuin Vaasan kaupungissakin useita. Vaasan kaupunki ottaa pienestä koostaan huolimatta vastaan viidenneksi eniten maahanmuuttajia Suomessa.

Kyselyyni vastanneet maahanmuuttajat muodostavat taustaltaan hyvin heterogeenisen ryhmän: lähes kaikki edustavat yksin ikäluokkaansa, kotimaataan ja kieltään. Tutkimusryhmäni suhtautui ruotsin kieleen positiivisemmin kuin suomen kieleen, ja sama koskee näiden kieliryhmien edustajia. Holttin ja Herbertsin tutkimuksen mukaan suomalaiset (niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin) käyttäytyvät itse mielestään huonosti maahanmuuttajia kohtaan, mutta tutkimukseni mukaan maahanmuuttajat itse kokevat tulevansa kohdelluksi melko hyvin. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajilla on melko positiivinen kuva suomalaisista. Tutkimusryhmäni kanta kuitenkin on, että ruotsinkieliset ovat ystävällisempiä heitä kohtaan kuin suomenkieliset.