Metsäpalveluyrittäjien verkostoituminen

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mistä verkostoitumisessa yleisesti on kysymys, eli millaisia teorioita, malleja ja muotoja aikaisemmissa tutkimuksissa on aiheesta löydetty. Tavoitteena on myös tutkia kohderyhmän asenteita ja kokemuksia verkostoitumisesta. Tutkimusongelmana on selvittää onko metsäpalveluyrittäjien yhteistyöasenteet ja halukkuus verkostoitua riittäviä verkoston luomiseen.

Tutkimuksen teoriaosuus perustuu aiheeseen liittyvään ulkomaiseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin postikyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat METO yrittäjät ry:n jäsenet, joiden toimialana on metsäpalvelut. Tuloksia verrattiin Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen vuonna 1995 tekemään tutkimukseen.

Kokonaisuutena metsäpalveluyrittäjien asenteet olivat positiivisempia, kuin LTT:n vuoden 1995 tutkimuksessa. Kuitenkin selkeästi tässäkin tutkimuksessa tuli esiin se, että yhteistoimintaa harjoittavat suhtautuvat verkostoitumiseen positiivisemmin kuin ne joilla yhteistoimintaa ei ollut. Ennakkoluulot näyttävätkin siis hälvenevän vasta kun yritys itse osallistuu yhteistoimintaan. Vertailut LTT:n tutkimukseen viittaavat siihen, että yhteistoiminnan tarve ja suosio olisi kasvanut yrittäjien keskuudessa. Asenneväittämien vertailu myös osoittaa, että suhtautumisessa yhteistoimintaan on tapahtunut kenties jonkin verran siirtymistä positiivisempaan suuntaan. Tutkimuksen mukaan pääasiallisin syy yhteistoiminnan puuttumiseen oli se, että sopivia kumppaneita ei ole löytynyt.

Peräti 83 % vastaajista suhtautui ajatukseen keskinäisestä verkostoitumisesta positiivisesti tai hyvin positiivisesti. Kukaan ei pitänyt ajatusta tarpeettomana. Myös peräti 65 % oli halukas tai erittäin halukas ottamaan osaa aktiivisesti verkoston luomiseen.