Miten pimeä työ ravintola- ja palvelualalla liittyy harmaaseen talouteen ja rahanpesuun Euroopassa?

Abstract

Pimeä työ on työtä, josta maksettavaa korvausta vastaan tapahtuva laillisten tavaroiden tai palveluiden tuotanto ja/tai myynti jätetään ilmoittamatta viranomaisille vero-, sosiaaliturva- tai työoikeudellisista syistä silloin, kun tästä kuuluisi ilmoittaa. Pimeän työn taloudellisen merkityksen arviointi on haastavaa sen peitellyn luonteen takia, ja sen arviot vaihtelevat keskimäärin 15 prosentin bruttokansantuoteosuuden tuntumassa. Tietyillä aloilla ilmiö korostuu erityisesti ja siihen vaikuttavat alojen rakenteet. Ravintola- ja palvelualat ovat tällaisia aloja esimerkiksi rakennusalan lisäksi. Pimeää työtä edistävät erityisesti alojen työvoimavaltaisuus sekä käteisen käyttö. Viranomaisten on huomattavasti vaikeampi seurata käteisvirtaa, mikä helpottaa talousrikosten tekemistä, kuten pimeän työn lisäksi esimerkiksi rahanpesua.

Tämän tutkielman päätavoitteena on tarkastella pimeää työntekoa ravintola- ja palvelualalla sekä sen yhteyttä harmaaseen talouteen ja rahanpesuun. Tutkimus keskittyy tutkimaan ilmiötä Euroopan sisällä. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, ja se perustuu aiheesta jo löytyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin.

Pimeä työ, harmaa talous ja rahanpesu liittyvät toisiinsa olemalla kuitenkin erillisiä ilmiöitä, jotka horjuttavat talousjärjestelmän vakautta sekä luotettavuutta. Harmaa talous on näitä ilmiöitä yhdistävä yläkäsite, ja sillä tarkoitetaan kaikkea taloudellista rekisteröimätöntä toimintaa, joka vaikuttaa virallisesti bruttokansantuotteen laskemiseen. Pimeä työ on yksi harmaan talouden muoto, joka vaikuttaa suoraan verotusjärjestelmään, kun lainmukaiset verot jätetään maksamatta. Rahanpesu taas on prosessi, jossa laittomasti hankittujen varojen alkuperä häivytetään ja ne saadaan näyttämään laillisesti hankituilta.

Tutkielman tuloksissa korostui, että pimeä työ ravintola- ja palvelualalla on yksi rahanpesun ja harmaan talouden keskeisistä toimintaympäristöistä Euroopassa. Euroopan unionin jäsenmaat ovat pyrkineet lähivuosina kehittämään vastatoimia ilmiötä vastaan.