Verkkouutismedian julkiso yhteiskunnallisen arvoilmaston mittarina? Tarkastelussa Helsingin Sanomat

Abstract

Yleiseksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi on muodostunut julkisen tilan rikkinäinen keskustelukulttuuri, jossa verkkokeskusteluja käydään kärjistyneillä mielipiteillä. Ilmiö nousi esiin vuonna 2011 ja voimistui syksyllä 2015.

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on tutkia verkkouutismedian julkisoa eli aktiivista yleisöä yhteiskunnallisen arvoilmaston mittarina. Tämä tarkoittaa sen tutkimista, millaisen arvokokonaisuuden verkkosanomalehden aktiivinen yleisö eli julkiso rakentaa yhteiskunnallisesti vaikuttavan uutisoinnin ympärille sekä sitä, kuinka suuri keskusteluun osallistunut yleisö on ja miten diskurssit ovat jakautuneet kommentoijien kesken.

Tutkimuksen menetelmänä käytin kriittistä diskurssianalyysiä. Sen avulla yhteiskunnallisessa ympäristössä tutkitaan sitä, miten kielen avulla käytetään sosiaalista valtaa. Tutkimus on painottunut erityisesti representaation analysoimiseen, sillä kuvaamisen avulla kieli kykenee tuottamaan merkityksiä. Tutkimuksen aineistona käytin Helsingin Sanomien verkkouutisen julkison kommentteja. Uutiskommentit liittyivät Asema-aukiolla vuonna 2016 yhteiskunnallisesti vaikuttaneeseen pahoinpitelyyn.

Tutkimuksessa selvisi, että julkiso vastasi nimeämälläni viidellä erilaisella diskurssilla. Julkison käyttämät päädiskurssit olivat poliittinen diskurssi 27 %, moraalidiskurssi 24 %, rikosoikeudellinen diskurssi 24 %, yhteiskuntadiskurssi 19 % ja ratkaisukeskeinen diskurssi 5 %. Julkiso käsitteli aineiston uutista erityisesti poliittisten ja oikeuttamisen arvojen kautta. Aineiston julkison koko on noin yhdeksän prosenttia digitaalisen lehden päivittäisestä lukijamäärästä. Helsingin Sanomien uutisaineistoa ei voi käyttää suoraan yhteiskunnallisen arvoilmaston mittarina, mutta yhteiskunnalliset ristiriidat tulevat esiin moniaineksisissa teksteissä.