Kansainvälisen rekrytoinnin sidosryhmäyhteistyö hyvinvointialueella

Abstract

Kansainvälinen rekrytointi on yksi keino, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot pyrkivät ratkaisemaan työvoimapulaa. Osa hyvinvointialueista on asettanut strategiseksi tavoitteeksi kansainvälisen rekrytoinnin lisäämisen. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata kansainvälisen rekrytoinnin sidosryhmiä sekä rekrytoinneissa tehtävää sidosryhmäyhteistyötä hyvinvointialueella. Lisäksi tavoitteena on selvittää tekijöitä, jotka edistävät tai estävät kansainvälisen rekrytoinnin tavoitteiden toteutumista.

Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja tutkimukseen on haastateltu kuutta kansainvälisen rekrytoinnin ensisijaisiin sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä. Haastattelut on suoritettu pari- ja ryhmähaastatteluina, ja tutkimusaineisto analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielmassa on hyödynnetty sidosryhmäanalyysiä kansainväliseen rekrytointiin vaikuttavien sidosryhmien tunnistamisessa ja jaottelussa. Sidosryhmäanalyysi tarjoaa systemaattisen lähestymistavan kansainvälisen rekrytoinnin prosessin sidosryhmien kartoittamiseen.

Tutkielma osoittaa, että kansainvälinen rekrytointi vaatii organisaatiolta ja muilta sidosryhmiltä resursseja ja osaamista, ja eri sidosryhmien resurssien hyödyntäminen tukee tavoitteiden saavuttamista. Resurssien puute taas voi hidastaa prosessia ja heikentää kansainvälisten työntekijöiden saamaa tukea ja ohjauksen laatua. Työpaikkaohjaajien katsotaan olevan avainasemassa kansainvälisten työntekijöiden integraation tukemisessa.

Kansainvälisen rekrytoinnin tavoitteita edistäviksi tekijöiksi on tunnistettu sidosryhmien välinen yhteistyö, osaamisen hyödyntäminen, monikulttuurisuusosaaminen sekä motivaatio ja positiivinen asenne. Tavoitteita estäviksi tekijöiksi puolestaan kielitaidon puutteet, pätevöitymishaasteet, resurssien puute sekä sääntelyyn liittyvät tekijät. Erityisesti puutteellinen kielitaito koetaan merkittäväksi esteeksi, sillä se vaikeuttaa työntekijän integroitumista työyhteisöön ja heikentävän työtehtävistä suoriutumista.

Tutkielmassa ilmenee, että yhteistyö keskeisten sidosryhmien välillä on ratkaisevaa rekrytointiprosessin onnistumiselle. Prosessin alkuvaiheessa on erityisen tärkeää määritellä selkeästi sidosryhmien roolit ja vastuut. Sidosryhmien osallistaminen ja heidän näkökulmiensa, kokemustensa ja mielipiteidensä huomioiminen voivat edistää kansainvälisen rekrytoinnin tavoitteiden saavuttamista. Keskeisten sidosryhmien odotusten ja asenteiden tunnistaminen mahdollistaa kohdennettuja toimien suunnittelun ja sitouttaa sidosryhmät paremmin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.