Vastuullisen markkinointistrategian toteuttaminen sosiaalisessa mediassa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan vastuullisen markkinointistrategian toteuttamista sosiaalisessa mediassa. Ensin tutkielmassa syvennytään aiheeseen teorian pohjalta ja lopuksi toteutetaan tutkimus haastattelun avulla, jossa case on Suomen Verohallinnon sosiaalinen media ja sen vastuullisuus. Tutkimushaastatteluun osallistui yhteensä 11 haastateltavaa, jotka antoivat vastauksensa aiheesta omien kokemusta, tunteiden ja ajatusten mukaisesti. Tieteenfilosofisilta lähtökohdilta tämä tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus yhdistää kaksi filosofiaa, jotka ovat fenomenologia ja hermeneutiikka. Fenomenologia keskittyy yksilön kokemusten tutkimiseen ja hermeneutiikan avulla pyritään ymmärtämään näitä kokemuksia. Nämä kaksi filosofiaa yhdessä tarjoavat erittäin moniulotteisen tavan tutkia ihmisen kokemuksia, mielipiteitä ja tunteita. Fenomenologis-hermeneuttiselle tutkimukselle yksi perinteisin piirre on, että ihminen tutkii sekä on tutkimuksen kohteena. Tutkimuksessa käsitellään vastuullisuutta markkinoinnissa ja keskitytään erityisesti sosiaalisen median markkinointiin. Johdannossa määritellään tutkimuksen tarkoitus, rakenne ja keskeiset käsitteet sekä menetelmät. Tutkimuksen tavoitteet ovat esitelty tutkimuskysymysten muodossa seuraavasti: 1. Millä ehdoilla rakennetaan vastuullista markkinointistrategiaa sosiaalisessa mediassa? 2. Mitä vastuullisuus tarkoittaa ja miten se ilmenee sosiaalisessa mediassa? 3. Miten case Verohallinto on rakentanut sosiaalisen median strategian ja miten kuluttajat reagoivat siihen? Vastuullisuuden merkitystä markkinoinnissa käsitellään eettisten näkökulmien ja periaatteiden kautta, jotka sisältävät markkinoinnin etiikan, ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä kestävän kehityksen ja läpinäkyvyyden. Sosiaalisen median rooli vastuullisessa markkinoinnissa korostuu, ja tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti kohderyhmien sitouttamista, sisällöntuotannon vastuullisuutta sekä osallistavaa vuorovaikutusta. Teoreettinen viitekehys luo pohjan sosiaalisen median vaikutuksille vastuullisessa markkinoinnissa. Teoreettisen viitekehyksen yhteenvedon pääluvussa esitetään myös kuva, joka avaa teoriaa kuvan muodossa. Kuvassa myös esitetään, mistä tämän pro gradu -tutkielman kohdista haastattelun kysymykset ovat suunniteltu. Tutkimuksen toteutusosiossa esitellään käytetty tutkimusmenetelmä, aineiston keruu ja osallistujat sekä aineiston analyysi. Tutkimuksen kohteena on Suomen Verohallinto, ja sen sosiaalisen median markkinointistrategian tarkastelu. Tutkimuksen tuloksissa käsitellään haastateltavien tuntemusta Verohallin-nosta ja sen seuraamista sosiaalisessa mediassa, vastuullisuuden ja avoimuuden kokemusta, vuorovaikutusta ja sitoutumista sekä vaikutusta ja luottamusta. Tärkeimmät tulokset nostetaan esiin ja niitä analysoidaan. Johtopäätöksissä ja kehitysehdotuksissa vedetään ensiksi yhteen tutkimuksen johtopäätökset, jonka jälkeen käydään läpi tutkimuksen rajoitteita, huomioitavia seikkoja ja annetaan suosituksia jatkotutkimukseen. Lopuksi esitetään myös kehitysehdotuksia.