Julkinen velkoja, yrittyssaneeraus ja SEUT 107(1) artikla

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorHuhtala, Pauliina
dc.contributor.facultyfi=Filosofinen tiedekunta|en=Faculty of Philosophy|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2016-02-12
dc.date.accessioned2018-04-30T13:39:22Z
dc.date.accessioned2025-06-25T18:55:34Z
dc.date.available2016-04-05
dc.date.available2018-04-30T13:39:22Z
dc.date.issued2016
dc.description.abstractYrityssaneerauksia sääntelevä laki (47/1993) on astunut voimaan Suomessa lamavuosien jälkeen vuonna 1993. Yrityssaneerauksen tavoitteena on pelastaa elinkelpoinen yritys mahdolliselta konkurssilta sekä tervehdyttää maksuvaikeuksiin ajautuneen elinkelpoisen yrityksen liiketoiminta. Yrityssaneerausmenettelyssä käräjäoikeuden päätöksellä ylivelkaantuneen yrityksen velkoja järjestellään velkojien vahingoksi, ja näin luodaan toimintaedellytykset omaavalle yritykselle mahdollisuus jatkaa toimintaansa. Julkisen velkojan asema yrityksen saneerausmenettelyssä on haasteellinen. Julkisoikeudelliset velat muodostavat usein suurimman osan saneerattavan yrityksen velkakannasta. Julkisen velkojan on yrityssaneerausmenettelyä koskevissa lausumissaan harkittava myös yhteiskunnan etua ja huomioitava tarpeettomien konkurssien estämisen vaikutus elinkeinorakenteen kestävyyden ja pitkäjänteisen taloudenhoidon kannalta. Toisaalta kannattamattoman yritystoiminnan mahdollisimman nopea lakkaaminen on julkisvelkojan kannalta tärkeää. Kansallisen tuomioistuimen on valtiontukisääntöjen soveltamisessa huomioitava Euroopan unionin valtiontukia koskevat säädökset sekä yhteisöjen tuomioistuimen voimassaoleva oikeuskäytäntö. Varsinaista lainsäädäntöä Euroopan unionin taholta ei ole annettu valtiontukisääntöjen soveltamisesta yrityssaneeraustilanteissa. Valtiontuen riski konkretisoituu, kun julkisoikeudellisia velkoja järjestellään yrityssaneerausmenettelyn avulla. Julkisen velkojan tekemä toimenpide yrityssaneerausmenettelyssä voi joissain tilanteissa osoittautua valtiontukisäännösten vastaiseksi. Velkojan saamisista luopuminen voidaan katsoa sellaiseksi eduksi, jota velallisyritys ei olisi saanut tavallisissa markkinaolosuhteissa ja joka täyttää siksi valtiontuen tunnusmerkit. Tilanteita arvioidaan vertaamalla julkisen velkojan toimia siihen, miten yksityinen velkoja olisi vastaavassa tilanteessa toiminut. Valtiontukisäännösten arvioimisessa on kuitenkin paljon oikeusvarmuutta alentavaa tulkinnanvaraisuutta.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent121
dc.identifier.olddbid769
dc.identifier.oldhandle10024/721
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/13975
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/721
dc.subjectjulkinen velkoja
dc.subjectyrityssaneeraus
dc.subjectvaltiontuki
dc.subject.studyfi=Julkisoikeus|en=Public Law|
dc.titleJulkinen velkoja, yrittyssaneeraus ja SEUT 107(1) artikla
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
osuva_6786.pdf
Size:
583.55 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)